Digikuvauksen myötä valokuvat on hylätty perinteisten kymppikuvakansioiden sijaan tietokoneen uumeniin jääviksi tiedostoiksi. Siksi valokuvakirjat ovat muodostuneet suosituiksi muistojen jäsentäjiksi, nykyaikaisiksi valokuva-albumeiksi.
Markkinajohtajaksi itsensä arvioivan Ifolorin toimitusjohtaja Nella Ginman kertoo, että tuotannon läpi kävellessä suosituimpia kuvakirjojen aiheita ovat matkat, lapset ja häät.
"Suuntaus on, että ihmiset tilaavat entistä paksumpia kirjoja ja useampia kappaleita", Ginman kuvailee.
Ifolor toi valokuvakirjat toden teolla Suomen markkinoille keväällä 2008.
Maailmalla niiden suosiolla on muutaman vuoden pidempi historia. Ginman ei paljasta kappalemääriä, miten paljon kirjoja tilataan, mutta tuotteen suosion kasvu tekee harppauksia "jättiprosentein".
Suomessa on monia kuvakirjoja tuotteena myyviä valokuva-alan yrityksiä.
Kuvakirjakauppa.fi avasi täysin kotimaisen kuvakirjapalvelunsa puolitoista vuotta sitten.
"Tuotteen haasteena on katteen muodostaminen, kun tehdään yksittäisiä kappaleita tuotteita. Tuotannon on oltava pitkälti automatisoitua", taustoittaa Lasse Heerman.
Heermanin mukaan kuvakirjoja tekevät yritykset on jaettavissa kahdenlaisiin: niihin, jotka tarjoavat tuotetta muiden palveluiden lisänä ja niihin, jotka ovat alalla kuvakirjat päätuotteenaan.
Myös Kuvakirjakauppa.fi:n kautta tehdyistä kirjoista iso osa on matkailuaiheisia.
Valokuvakirjojen viehätys piillee niiden kuville tuomassa arvokkuudessa ja tuotteen tekemisen helppoudessa.
Kirjaa tehdessä täytyy muistaa hylätä kiire ja käyttää suunnitelmallisuutta.
"Itse valitsen ensimmäisenä aiheen ja sen jälkeen kerään kuvat, mitä kirjaan haluan. Esimerkiksi lomakuvista otan kopiot yhteen kansioon, mistä poistan kuvia, joita en kirjaan halua. Kirjan tekeminen on helpompaa sen jälkeen, kun on tehnyt valinnat", Nella Ginman vinkkaa.
Valokuvakirjoja tekevät yritykset tarjoavat asiakkailleen ilmaiseksi taitto-ohjelman, jolla kirjan voi suunnitella. Ohjelman voi ladata koneelleen yrityksen kotisivuilta.
Perustoiminnoiltaan ohjelmat ovat varsin samankaltaisia, mutta yksityiskohdissa on eroja. Esimerkiksi tekstin yksinkertaista muokkausta oppii arvostamaan, samaten monipuolista valikoimaa sivupohjia, joka nopeuttaa tekemistä. Kokenut kirjantekijä toivoo, että ohjelman ominaisuuksia pääsee hallitsemaan mahdollisimman pitkälti itse.
Taiteellinen puoli jää tekijän vastuulle.
"Tekemisessä kannattaa olla rohkea, eikä kuvien kanssa pidä aristella. Myös sivuja kannattaa lisätä rohkeasti. Silloin tuotteesta saa enemmän irti", Lasse Heerman kannustaa.
Heerman muistuttaa myös tekstien tärkeydestä. Aivan kuten vanhat valokuva-albumitkin, kuvakirja ei säilö kaikkia muistoja pelkkien kuvien voimin. Etenkin matka-aiheisiin kirjoihin tarinan juurta on helppo löytää.
Sommittelun mallia voi ottaa jo julkaistuista teoksista.
Kuluttajan kannalta kuvakirja ei ole välttämättä edullinen tuote, joten sen tekemiseen kannattaa keskittyä. Halvimmillaan A4-kokoisen kirjan saa alle 30 eurolla. Hintahaitarin yläpäälle ei varsinaista rajaa ole.