Hoitopöydälle nostettu pieni nyytti vapautetaan vaipoista ja melkeinpä saman tien lirahtaa pissa.
Moni äiti on ihmeeksi ja kummaksi todennut, että heti ne pissaavat, kun vaipan ottaa pois.
"Sehän on merkki siitä, että jo vastasyntynyt tekee asiansa mieluummin muualle kuin vaippaansa", kätilö ja kahden lapsen äiti Aino Keränen toteaa.
Maailmalla ja Suomessa on viime vuosina kasvattanut suosiotaan vauvan vessahätäviestintään (VVV) perustuva hoitomuoto. Yksinkertaisuudessaan vanhemmat tai lapsen hoitaja oppivat tarkkailemalla tietämään, milloin lapsella on hätä. Pieni vauva voi kehonkielellään tai ääntelyllään ilmaista, milloin pissa tai kakka on tuloillaan. Päivärutiinit, syöminen, vaipanvaihto ja unirytmi voivat nekin toimia viestinnän ymmärtämisessä apuna.
Aino Keränen on itse käyttänyt vessahätäviestintää nuoremman lapsensa Lotan, 2, kanssa.
"Imettäessäni tyttöä hän rentoutui ja usein joko kakkasi tai pissasi. Aloin ottamaan vaipan pois ennen imetystä ja saalistin pissan tai kakan pottaan."
Vessahätäviestinnässä Aino ja tuolloin muutaman viikon ikäinen Lotta alkoivat opetella yhteistä kieltä.
"Aina kun Lotalta tuli pissa tai kakka, suhuttelin samalla pss, pss."
Aino yllättyi siitä, kuinka helposti jo aivan pienen vauvan kanssa pääsee keskusteluyhteyteen. Jo muutaman viikon säännöllinen suhuttelu alkoi tuottaa tulosta. Lotta yhdisti äänen vaipattomaan pissa tai kakka mahdollisuuteen.
Vauvojen vessahätäviestinnän ja vaipattomuuden avulla voi säästää perheen vaippamenoissa ja lapsi voi oppia varhaisemmin kuivaksi. Nämä eivät kuitenkaan ole pääasiallisia tavoitteita, vaan vauvan kuulemisella halutaan kunnioittaa hänen tarpeitaan.
Mikäli lapsella tulee vahinko housuun, ei siitä saa olla vihainen. Märkä vaippa vaihdetaan mahdollisimman pian, jotta lapsi ei ala pitämään märkää vaippaa normaalina asiana. Ja aina kun pottaan tulee saalista, iloitaan siitä kaksin verroin.
"Alle vuoden ikäisenä Lotta osasi jo erottaa pissa- ja kakkahädän toisistaan. Kun pottaan saatiin saalistettua jompikumpi, esiteltiin se koko kotiväelle ja vieraillekin, jos heitä sattui olemaan."
Kesän tuleminen ja säiden lämpeneminen on otollista aikaa pissakakkajahtiin. Kun lapsella on päällään vähemmän vaatetta, on pissa ja kakatkin helpompi napata vaikka tyhjään voirasiaan.
Lasten hoidossa ja kasvatuksessa toistuvat rutiinit toimivat parhaiten ja sama pätee myös vessahätäviestintään.
"Lapsen kanssa kannattaa noudattaa samoja rutiineja joka päivä. Potalla tai lavuaarilla käydään esimerkiksi ruokailun tai heräämisen jälkeen, ennen ulos lähtöä ja sisälle tullessa. Vauvahan ei pissaa esimerkiksi nukkuessaan, vaan usein pisut tulevat heti heräämisen jälkeen", Aino Keränen opastaa.
Vessahätäviestintä voi alkuun vaikuttaa työläältä. Mielessä kannattaa pitää, ettei kyseessä ole lapsen kasvatusmetodi, vaan samalla lailla lapsen tarpeisiin vastaaminen kuin väsymyksen, nälän tai janon kohdatessa.
Aino muistuttaa myös että lopussa kiitos seisoo:
"Helpottaahan se elämää jos lapsi pitää ihan pienestä pitäen potalla käyntiä normaalina päivärutiinina. VVV sopii myös erinomaisesti lapsille, joiden herkkä iho ei kestä vaippoja."
Usein iäkkäämmät naiset ihmettelevät nykyajan lasten tapaa vielä kolmevuotiaanakin kekkuloida vaipoissaan. Tämän päivän isoäidit muistelevat usein, että entisaikoina lapset eivät vaippoja tarvinneet enää vuoden iässä. Ja kehitysmaissahan vauvat eivät käytä vaippoja koskaan.
Aino uskoo ainakin osaksi syyn myöhäiseen kuivaksi oppimiseen olevan nykyisissä, todella imukykyisissä kertakäyttövaipoissa.
"Kertakäyttövaippojen pinta ei useankaan pissan jälkeen tunnu märältä. Siihen lapsi päästää pissat ja kakat ensimmäiset pari-kolme vuotta huoletta, kunnes sitten yhtäkkiä oletetaan lapsen oppivat pidättämään tarpeitaan ja ymmärtävän käydä potalla."
