Jalmari, 7, ja Senni, 9, Asellin joulunodotus alkaa siitä, kun kalenterin ensimmäinen luukku aukeaa.
Kalentereita tässä torpassa riittää. Ensinnäkin koko perheellä on yhteinen partiolaisten kuvakalenteri.
Toiseksi jokaisella on oma suklaakalenteri ja lapsilla vielä erikoiskalenterit. Sennin kalenterista löytyy karkkeja, Jalmarin Legoja.
Lisäksi lapsilla on äidin riimittelemä runokalenteri, jossa arvoitus johtaa aarteen luo.
Jouluisten koristeiden ja kalentereiden keskeltä esiin nousee kaikkien kalentereiden kuningas, lasten vessapaperirullista isälle askartelema talon muotoinen kalenteri.
Yksi luukku on jo avattu.
– Se oli isänpäiväluukku! Isä sai kalenterin isänpäivälahjaksi. Luukuista löytyy ainakin itse tehtyjä askarteluja, sisarukset vihjaavat ja vannottavat, ettei tämän luokan salaisuuksia saa joulun alla paljastaa.
Kaikesta huomaa, että Sennin ja Jalmarin joulu syntyy odotuksesta, jännityksestä ja itse tekemisestä.
– Joulussa parasta on tunnelma ja läheiset ihmiset, lapset pohtivat.
Kotona paras
Jalmarin ja Sennin joulu kuluu perinteisissä merkeissä: aamulla syödään joulupuuro, jonne on piilotettu yksi manteli. Manteli lupaa saajalleen onnea, ja kaikki haluavat sen löytää.
– Olisi parempi, jos manteleita olisi useampi. Isä on saanut mantelin jo kolme kertaa peräkkäin, lapset kertovat.
Puuron jälkeen käydään joulukylvyssä. Mummo ja pappa ovat tärkeät vieraat.
Jouluaattona puetaan juhlavaatteet ja ruokaillaan ajan kanssa. Silloin pöytä notkuu herkkuja:
– Ainakin lohta, paahtoleipää, mätiä ja nakkeja. Paljon kaikenlaista, lapset muistelevat.
Kun Joulupukki tulee, lauletaan Joulupukki-laulu. Muistoksi otetaan valokuvia.
– Joulupukki tuo lahjoja, mutta yleensä tehdään joululahjoja myös itse. Ne laitetaan kuusen alle valmiiksi, Senni kertoo.
Joulupukin käyminen on lasten mielestä tärkeintä joulussa, eikä voi kuvitellakaan, että joulua vietettäisiin vaikka lomamatkalla palmupuun alla.
– Kotona on kiva olla jouluna läheisten kanssa, lapset kertovat.
Kutkuttava odotus
Joulukuun touhuihin kuuluu monenlaista. Senni askartelee ikkunoihin lumihiutaleita joka vuosi. Toisinaan hän innostuu nappaamaan koulusta kivan askarteluidean kotiin asti.
Joulun alla kirjoitetaan joulukortit ystäville. Postissa saadut kortit kiinnitetään keittiön ikkunaan narulle erityisillä joulupukkikuvioisilla pyykkipojilla.
Piparkakkutalon rakentaminen on suuri tapahtuma, jota suunnitellaan jo syksyllä.
– Taloa varten on muotit, mutta niitä muokkaillaan joka vuosi. Tänä vuonna tehdään piparilinna, Jalmari kertoo.
Valmis talo asetetaan tutulle paikalle takan päälle. Piparkakkutalon ikkunat sulatetaan tikkarista, ja se kuorrutetaan karkeilla.
Edellisvuonna piparkkakutalon vaahtokarkeille kävi kummasti. Selittämättömästä syystä karkkeja katoili yksi kerrallaan, kunnes yhtään ei ollut jäljellä.
– Piti ostaa uudet vaahtokarkit, äiti huikkaa, ja Jalmari ja Senni vaikenevat.
Piparkakkutalon purkamiseen liittyy perinne: tammikuussa tai aikaisintaan välipäivinä lasten kaverit kokoontuvat piparkakkutalon syömispirskeisiin.
Silloin talo saa kyytiä. Se hajotetaan säälimättä ja syödään makoisiin suihin.
Joulukoristeet Sennin ja Jalmarin kodissa saa laittaa, kun siltä tuntuu.
– Eli juuri nyt, Jalmari innostuu, ja alkaa kaivella varastosta kannetusta joululaatikosta vanhoja tuttuja koristeita.