Tuhat kilometriä. Se kuulostaa valtavalta tavoitteelta.
Tuon määrän Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi kuitenkin päätti tänä vuonna juoksevansa.
– Talvella hiihdin tuhat kilometriä, ja keväällä ajattelin, että saman voisi tehdä juosten. Kavereille tuli sitten luvattua, että juoksen kesällä Z-Maratonin, vaikka aiemmin olin vannonut, etten enää koskaan sitä tekisi, Lohi kertoo.
Yksi maraton-juoksu kymmenen vuotta sitten oli riittävästi selventämään, ettei toista kertaa tulisi. Tuhannen kilometrin saldoon tarvittiin kuitenkin välitavoite.
Lohi tunnustaa, ettei ole koskaan ollut varsinainen juoksuharrastaja, vaikka liikunta aktiiviseen elämään kuuluukin.
– Tavoitteenani on liikkua tunti päivässä. Viikkotasolla siinä olenkin onnistunut, muun muassa kaukalopalloa ja golfia pelaava ja kuntosalilla harjoitteleva Lohi arvioi.
Kempeleen Maratonklubin puheenjohtaja Juha Liljamolta maraton jää tänä vuonna välistä, mutta hän on ilahtunut kunnanjohtajan osallistumisesta.
– Meillä on klubilla kisa siitä, minkä ajan tulet Tuomas juoksemaan, Liljamo naureskelee.
– Mutta on tietysti kunnia, että osallistut tänä vuonna, hän jatkaa.
Realistiset tavoitteet
Aikaa vastaan Lohi ei lähde kisaamaan. Tärkeintä on koko matkan selvittäminen loppuun asti.
– Alle neljän tunnin aion kuitenkin juosta. Muistissa on säilynyt, miten vaikeita viimeiset kymmenen kilometriä ovat jaloille.
Liika vauhti ja liian tiukat aikatavoitteet ovat maraton-veteraani Liljamon mukaan ensikertalaisten perisyntejä.
– Kun aikaa kuluukin odottamatta enemmän, seuraa pettymys. Se vie huomion onnistumisesta, hän muistuttaa.
Lohi kertoo lähtevänsä kisaan rennolla otteella eikä hammasta purren.
Juoksua hän on harjoitellut keväästä saakka. Valmistautuminen kisaan on ollut järjestelmällistä.
Kunnanjohtaja myöntää, että riittävä lepo on hänen kompastuskivensä.
– Lepopäiviä pitäisi malttaa pitää harjoitusten välissä.
Liljamo muistuttaakin maratonille harjoittelevia riittävästä levosta ja ravinnosta.
Etenkin kilpailupäivän lähestyessä kehoa tulee huoltaa oikein.
– Viimeisinä päivinä muista tankata pastaa ja paljon nesteytystä, Liljamo ohjeistaa Lohta ja muita maratoonareita.
Kuntalaiset liikkumaan
Liljamo ja Lohi ovat yhtä mieltä siitä, että Z-Maraton on yksi Kempeleen merkittävimmistä liikuntatapahtuma.
– Me järjestämme tapahtumaa omalla humoristisella tavallamme, mutta monet muut paikalliset järjestöt auttavat, Liljamo kertoo Maratonklubin toiminnasta.
Kunta, järjestöt ja yritykset muodostavat toiminnan kolmikannan.
– Kunnan visio on yhteisöllinen Kempele, jota tämäkin tapahtuma edistää. Työskentelemme yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyön vahvistamiseksi, Lohi avaa kunnan strategiaa.
Kunnanjohtaja Lohen mielestä on tärkeää kannustaa ihmisiä liikkumaan. Kunta muun muassa tarjoaa työntekijöilleen osallistumisen Z-Maratoniin.
Liljamo toivoo, että useampi ihminen rohkaistuisi lähtemään mukaan.
– Kaksi kertaa aiemmin olemme järjestäneet Baana-juoksua, joka on lyhyempänä matkana matalan kynnyksen kilpailu. Moni ehkä kuvittelee, että kun juostessa laitetaan lappu kaulaan roikkumaan, siitä tulee erittäin vakavaa, Liljamo harmittelee.
– Jos omalla esimerkilläni saan jonkun innostumaan, on sen puolesta hyvä uhrautua, Lohi pohtii raskasta juoksu-urakkaa.
Maraton on vaativa laji. Lohi ja Liljamo ajattelevatkin yhdessä, että liikunnan tulisi lähteä arjesta käsin.
Juhlavuosi houkuttelee
Kempeleen maraton juostaan tänä vuonna 30. kertaa. Tänä vuonna se järjestetään yhdessä Suomen Aikuisurheiluliiton SM-kilpailun kanssa.
– Minulla on tuntuma, että ensi viikolla maraton-juoksijoita on noin 250 eli jopa 150 edellisvuosia enemmän, Liljamo arvioi.
Sekä Lohi että Liljamo toivovat, että helteet taittuisivat ennen kilpailupäivää.
– Muutama vuosi sitten maraton osui kuumalle päivälle ja viisi ihmistä joutui tiputukseen, Liljamo muistelee.
– Helteiden varalle pitää olla varasuunnitelma. Lisää juomapisteitä ja suihkupiste tarvitaan, hän suunnittelee, vaikka luottamus sopiviin juoksusäihin kyteekin mielessä.
