Boris Eifman oli valinnut vuonna 1977 Leningradissa balettiryhmänsä yhden tanssiesityksen musiikiksi Pink Floydia. Silloisen Neuvostoliiton kulttuuribyrokraateille länsimainen rockmusiikki oli liikaa.
Eifman uhkasi peruuttaa loppuunmyydyn esityksen, ellei saa Pink Floydiaan. Vain puoli tuntia ennen esityksen alkamista hän sai luvan esittää koreografian haluamallaan kappaleella, mutta vain yhden ainoan kerran.
Tasan 30 vuotta myöhemmin Double Voice -teos esitettiin New Yorkin gaalaillassa kerran niin kohtalokkaaseen Pink Floydin musiikkiin.
Eifman kertoi, että hänen silloinen musiikkivalintansa toi baletille runsaasti nuoria katsojia, joita baletti ei aikaisemmin kiinnostanut.