Stockmann Yard -kirjalla läpimurtonsa tehneen Antto Terraksen toinen teos Pilkkuun asti – baarimestarin muistelmat tuli lainattua Oulun kaupunginkirjastosta kesälukemiseksi.
Keskiössä on legendaarinen ravintolakokonaisuus Calypso, joka meni konkurssiin vuonna 2009.
Kirjassa kurkataan kulahtaneen vantaalaisbaarin kulisseihin. Lukijalle avautuu jännittävä näkymä ravintolamaailmaan laajemminkin.
Lukukokemus on herkullinen. Etenkin keittiökuvaukset nostavat hymyn huulille tuon tuostakin.
Kokkikunta vaihtui vilkkaasti. Jos osasi hommansa kauhanvarressa, vaihtoi kerkeästi parempaan työpaikkaan. Osalle riitti omasta puolestaan yksi päivä Calypsossa.
Joillekin napsahti lopputili hävikistä. Laatulihaa ja -kalaa hävisi roppakaupalla ilman, että niitä koskaan päätyi saliin asti.
Eräs kokki oli perso alkoholille. Keittiökonjakkia oli kadonnut niin, että sillä olisi liekittänyt kaikki ruoka-annokset moneen kertaan. Punaviinin hävikkiä hän perusteli kukolla viinissä, jonka reseptiä hän ei suostunut paljastamaan.
Muuan valtakunnallinen operaattori tarttui täkyyn, jossa luvattiin tasokas miekkakalailta hintaan kymmenen euroa per nuppi. Pelkät raaka-aineet olisivat nostaneet nuppihinnan oikeasti noin 40 euroon.
Tilanteesta selvittiin niin, että miekkakalan korvasi pakasteseiti, porsaanpotka vasikanposken ja manteli burgundilaisen kesätryffelin. Korvikkeet tuunattiin sopivasti. Jälkimarkkinoinnissa tarjoilusta saatiin vuolaat kiitokset.
Innokas ruoka-annosten pipertäjäkin käväisi paikalla. Muu henkilöstö ei hennonut moderneja luomuksia kulisseissa kommentoida puolella sanallakaan, mutta kanta-asiakkaat nauroivat päin naamaa, kun niitä yritettiin heille tarjota.
Kirjan mukaan keskimääräinen suomalaisravintolan elinikä on viitisen vuotta. Calypsonkin asiakkaat hajaantuivat kuka minnekin vararikon jälkeen.
Yksi on varmaa – jossakin he kaljaa aina kittaavat. Teos on omistettu kaikille heille. Ja alalla pakertaneille ja edelleen ahertaville.