Elektroniikkayhtiö Elcoteqin hallituksen puheenjohtaja ja suurin omistaja Antti Piippo, 57, näkee Suomen lähitulevaisuuden hyvin synkkänä.
Piipon mukaan Suomi on jämähtänyt henkisesti 1970- ja 1980-luvuille, konsensukseen ja suunnitelmatalouteen, jossa valtiovalta yhdessä työmarkkinoiden sekä valtamedian kanssa raamittaa yhteiskuntaa ja pitää kansalaiset tiukasti kurissa.
Hän kaipaa Suomeen lisää dynamiikkaa, reipasta keskustelua, tuoreita mielipiteitä ja vastakkaisia ajatuksia valtavirralle. Ensimmäiseksi hän luopuisi nopeasti tulopoliittisten neuvotteluiden kolmikantamallista
Piippo muistuttaa, että eduskunta säätää lait sekä määrittää minimi- ja maksimiehdot eli työelämän yleiset puitteet.
"En ylipäätänsä pidä kolmikantaa enää toimivana järjestelmänä. Kun valtionhallinto menee mukaan rakentelemaan tulosopimuksia, on se demokratian kaventamista. Eduskunta vastaa korkeimpana demokraattisena elimenä yhteiskunnan kehityksestä. Työmarkkinaosapuolet eivät ole demokraattisesti johdettuja järjestöjä. Eduskunnan pitää ottaa valta takaisin itselleen, sillä sehän lait tähän maahan säätää eikä kolmikanta."
Piippo haluaa, että palkoista sovitaan suoraan yrityksissä ja työpaikoilla. "Minimipalkkahan on säädetty jo lainsäädännöllä, sen päälle yritykset ja työntekijät voivat sopia joustavasti palkoista työpaikoilla. Kolmikantamallissa sovitaan eduskunnan ulkopuolella yleissitovia säädöksiä, jotka ovat työnantajille kuin lakeja."
Hän painottaa, että ei aja ohjelmaa työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymistä vastaan. "Se kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta ne eivät saa olla osa valtiokoneistoa kuten kolmikantajärjestelmä nyt."
"Nyt Suomi elää kuitenkin uudessa maailmanjärjestyksessä, globaalitaloudessa, jossa kilpailevat sekä yritykset että valtiot. Globaalitaloudessa valtiot kilpailevat hyvinvoinnin hankkimisessa kansalaisilleen ja yrittävät tehdä itsestään mahdollisimman houkuttelevia. Suomen poliittinen johto näyttää kuitenkin yhä kiistävän valtioiden välisen kilpailun", sanoo Piippo.
Elcoteq on lähtenyt jo kauan sitten maailmalle. Se on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa suomalaisesta 170 henkilön yrityksestä globaaliksi konserniksi, joka toimii 14 maassa. Konsernissa on nykyään jo yli 16 000 työntekijää, joista yli 600 työskentelee Suomessa.
Kansa arvostelee
poliitikot vaaleissa
Piippo ei halua lähteä nimeltä mainiten arvostelemaan maan johtavia poliitikkoja. "Olen yritysjohtaja, en poliitikko, mutta merkittävän kokoisen yrityksen kehittäjä. Kansa arvostelee poliitikot vaaleissa."
Hän painottaa, että Suomessa on tehty jo tarpeeksi erilaisia tutkimuksia selvityksiä siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta maahan syntyisi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen kaavailemat 100 000 uutta työpaikkaa.
"Nyt ei ole runojen aika, vaikka Elinkeinoelämän valtuuskunnassa ja Elinkeinoelämän keskusliitossakin on kokeneita lyyrikoita. Keskustelua ei voida käydä loputtomiin; Suomen tiimalasissa hiekka valuu pian loppuun. Poliittinen valta ja valtamedia paimentavat meidät hallintoalamaiset kiltisti ruotuun, ojennukseen ja hiljaisiksi", jyrähtää Piippo.
Veroaste voi nousta
viisi prosenttiyksikköä
Piipon näkemys Suomen talouden nykytilasta ja lähimmän kymmenen vuoden kehityksestä on karu.
"Ensinnäkin aktiivi- ja passiiviväestön välinen suhde, elatussuhde on hyvin epäedullinen. Suuret ikäluokat, joihin itsekin kuulun, ovat jo aloittaneet siirtymisensä eläkkeelle. Meillä on pian paljon eläkeläisiä ja vähän työssäkäyviä eli eläkkeiden maksajia. Jos hyvinvointipalvelumme halutaan pitää nykytasollaan, veroastetta uhkaa ainakin viiden prosenttiyksikön korotus."
Piippo muistuttaa, että valtioiden välinen verokilpailu estää verotuksen kiristämisen.
Eläkeiän uusi nostaminenkaan ei auta, jos Suomeen ei synny työpaikkoja. "Työllisyysaste on pysynyt kohtuullisena, koska väkeä on siirtynyt niin paljon eläkkeelle."
"Hallitus on luvannut luoda maahan 100 000 uutta työpaikkaa. Ne eivät ole lisääntyneet, vaan jo hallituksen alkutaipaleella työpaikat ovat vähentyneet 30 000:lla. Työttömyys pysyttelee Suomen suurimpana ongelmana. Siihen ei ole löytynyt muuta ratkaisua kuin yritysten syyllistäminen."
Yhteiskuntavastuu
ei kuulu yksin yrityksille
Piippo on vihainen siitä, että varsinkin kansainvälistyneitä suomalaisyrityksiä syyllistetään siitä, että ne eivät luo työpaikkoja Suomeen eli eivät kanna yhteiskuntavastuutaan.
"Yhteiskuntavastuuta ei voi siirtää yrityksen kannettavaksi, kuten nyt Suomessa on tehty. Yritysten yhteiskuntavastuu on samanlainen harhautus kuin kolmikantakin. Corporate responsibility (yritysvastuu) on Suomessa tarkoituksellisesti käännetty väärin ja erityisen paljon väärää käännöstä viljelee valtamedia. Yhteiskuntavastuu on vain yksi osa yritysvastuusta. Vastuu yhteiskunnan toimivuudesta ja kehittämisestä on eduskunnalla ja hallituksella; yritykset vastaavat vain yritystoiminnasta."
Piipon mukaan yhteiskuntavastuun ja yritysvastuun tahallinen sekoittaminen antaa vallanpitäjille aseen, kun ne etsivät syyllisiä korkeaan työttömyyteen.
"Syyllisiä ovat milloin kiinalaiset, virolaiset, amerikkalaiset ja nyt yritykset. Suomen poliittinen johto edustaa kaksinaismoralismia puhtaimmillaan: valtion ohjaamalla taloudella ei ole kyetty luomaan tarpeeksi työpaikkoja Suomeen. Sosiaalidemokraatit yrittivät pääministeri Kalevi Sorsan (sd) johdolla 1970- ja 1980-luvuilla sosialisoida pankit, vakuutusyhtiöt ja muut yritykset, mutta se strategia epäonnistui." Piippo muistuttaa, että työpaikkojen pako Suomesta Viroon, Kiinaan ja muualle maailmaan ei ole nollasummapeliä. Työpaikat Suomen ulkopuolella tuovat työtä ja tuloja myös Suomeen.
"Globalisaatio on suurin rauhanliike toisen maailmansodan jälkeen. Taloudelliset ja henkiset riippuvuudet takaavat kansakuntien rauhallisen rinnakkainelon", Piippo arvioi.