Otsikon lausahdus nivoi yhteen Pohjois-Pohjanmaan pk-yrittäjien kommentit, kun he keskustelivat tulevasta maakunta- ja soteuudistuksesta.
Soteuudistus herättää sosiaali- ja terveysalan yrittäjissä kysymyksiä ja epäluuloakin. Yleisin huolenaihe on, että pienyrittäjä ei pärjää tulevaisuuden markkinoilla tai isot toimijan syövät pienemmät.
Maanantaina 9. huhtikuuta pidetyssä tilannekatsauksessa maakuntauudistuksen asiantuntijat esittelivät, missä uudistuksessa nyt mennään.
Maakuntaan kyllä mahtuu
”Kaikille on tilaa, kun selkeä rooli löytyy”, muutosjohtaja Marjukka Manninen vakuuttaa.
Pohjois-Pohjanmaa on Mannisen mukaan vireä ja kasvava maakunta, jossa on tilaa ja tarvetta monimuotoisille sosiaali- ja terveyspalveluille.
Aikataulu on näillä näkymin se, että tammikuussa 2020 iso osa julkisten palveluiden järjestämisvastuusta siirtyy maakunnille. Leijonan osa noista palveluista kuuluu sosiaali- ja terveysalaan.
”Maakunta on siis palveluiden järjestäjä, ei tuottaja”, tähdentää Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.
Tiiviisti kiteytettynä maakunnan tehtävä on päättää, millaisia palveluita ja missä laajuudessa se tarjoaa. Osa sotepalveluista on maakunnan itse tuottamia, mutta valtava määrä palveluista ostetaan yrittäjiltä. Asiakas loppupeleissä sitten valitsee, mistä hän palvelunsa ostaa.
Pk-yrittäjien keskuudessa on nyt huoli siitä, kuinka tulevaan uudistukseen pitäisi varautua ja onko pienellä yrityksellä mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.
”Palvelusetelit tulevat voimaannuttamaan jo olemassa olevat markkinat”, Kallama uskoo. Hän jatkaa, ettei maakunta todellakaan sanele yrittäjille, minne he saavat yrityksen perustaa tai millaisia palveluita tarjota.
Verkostoidu ja varaudu digiin
Mutta mitä pk-yrityksissä olisi nyt syytä tehdä tulevaa uudistusta ajatellen?
”Toimintaympäristö muuttuu ja jokaisen on kehitettävä toimintaansa. Eli ensinnäkin oma yritys pitää laittaa nyt kuntoon. Tämä koskee niin tuotevalikoimaa, kuin asiakaspalvelua ja kustannuksia”, Susanna Kallama ohjeistaa.
Toinen tärkeä pointti on digitalisaatio. Digitaalisetpalvelut yleistyvät väistämättä ja kaikilta yksityisiltäkin terveyspalveluiden tuottajilta vaaditaan soteuudistuksen myötä liittymistä Kanta-palveluun.
”Pk-yrityksen ei tarvitse tuottaa kaikkea palvelua itse, vaan yritykset voivat ja niiden pitää muodostaa yhdessä palvelukokonaisuuksia”, Kallama tähdentää.
Mutta mitä pk-yrityksissä olisi nyt syytä tehdä tulevaa uudistusta ajatellen?
”Toimintaympäristö muuttuu ja jokaisen on kehitettävä toimintaansa. Eli ensinnäkin oma yritys pitää laittaa nyt kuntoon. Tämä koskee niin tuotevalikoimaa, kuin asiakaspalvelua ja kustannuksia”, Susanna Kallama ohjeistaa.
Toinen tärkeä pointti on digitalisaatio. Digitaalisetpalvelut yleistyvät väistämättä ja kaikilta yksityisiltäkin terveyspalveluiden tuottajilta vaaditaan soteuudistuksen myötä liittymistä Kanta-palveluun.
Ja sitten ehkä se jopa tärkein aspekti: verkostoituminen. Niin oman alan yritysten kesken kuin ristiin muiden alojen kanssa.
”Pk-yrityksen ei tarvitse tuottaa kaikkea palvelua itse, vaan yritykset voivat ja niiden pitää muodostaa yhdessä palvelukokonaisuuksia”, Kallama tähdentää.
Pienikin voi pärjätä
Sotekeskus voi siis olla yhteistyöverkosto tai ostopalveluja ammatinharjoittajilta. Näin pärjää pienyrittäjäkin, eivätkä vain suuryritykset.
”Me olemme päättäneet pärjätä tässä kilpailussa ja ottaa haltuun myös soteuudistus”, Pudasjärven Medipudas lääkäriaseman yrittäjät Ilona ja Vesa-Matti Ritola kertovat. Pieni lääkäriaseman pärjää juuri toimivien verkostojensa ja loppuun saakka hiottujen palveluiden ansiosta.
Muutosjohtaja Marjukka Manninen muistuttaa, että yrittäjille on ehdottoman tärkeää, että maakunta palveluiden järjestäjänä kohtelee kaikkia tuottajia tasapuolisesti.
”Oma ajatukseni on, että asiakasohjaus täytyy olla neutraalia ja se toteutuu parhaiten niin, että asiakasohjaus on ihan oma puolueeton yksikkönsä-”
”Samalla myös asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit ovat iso mahdollisuus yrittäjille. Asiakassetelien arvo tullaan määrittelemään realistisesti, että palvelu on oikeasti mahdollista tuottaa sillä hinnalla. Tämä vaatii yrittäjiltä ja maakuntahallinnolta vuoropuhelua ja rehellisyyttä.”