Pien­lu­kios­sa opinnot sujuvat jous­ta­vas­ti

Kajaanilainen Esa Tikkanen aloitti lukio-opintonsa Vuolijoen lukiossa pari vuotta sitten. Viime vuoden hän oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, mutta palasi sieltä viime syksynä jatkamaan lukio-opintojaan Vuolijoelle.

Plussia miinuksia enemmän. Esa Tikkasen mielestä Vuolijoen lukion ehdoton valtti ovat pienet opetusryhmät.
Plussia miinuksia enemmän. Esa Tikkasen mielestä Vuolijoen lukion ehdoton valtti ovat pienet opetusryhmät.
Kuva: Kalevi Tervonen

Kajaanilainen Esa Tikkanen aloitti lukio-opintonsa Vuolijoen lukiossa pari vuotta sitten. Viime vuoden hän oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, mutta palasi sieltä viime syksynä jatkamaan lukio-opintojaan Vuolijoelle.

"Opin käymään koulua", Esa Tikkanen vastaa kysymykseen, että mitäpä Amerikan reissulla opit. Tottakai englantikin sujuu nyt paremmin ja uusiin asioihin suhtautuu aivan eri tavalla kuin ennen.

Viime syksynä Esa Tikkanen suuntasi kulkunsa takaisin Vuolijoen lukioon, vaikka lukiopaikka olisi Kajaanistakin löytynyt. "Pienellä koululla on paljon hyviä puolia. Pienet opetusryhmät, mukava ilmapiiri, yksilöiden huomioiminen ja välittäminen ovat Vuolijoen lukion valtteja. Pienessä koulussa ei voi pudota kelkasta niin, ettei sitä heti huomattaisi", Esa sanoo.

Noin neljänkymmenen kilometrin yhdensuuntainen koulumatka tympii toisinaan, mutta pienlukion monet plussat korvaavat linja-autokyydin tuomat miinukset monin verroin. Esa Tikkasen tähtäimessä on ylioppilastutkinto ensi keväänä ja sen jälkeen opinnot jatkunevat Oulussa tekniikan parissa.

Vaihto-oppilaspaikka avautui Iowan noin tuhannen asukkaan West Pointin kylästä. Lähes tuhannen oppilaan koulu sijaitsi vähän isommassa kaupungissa Ft. Madisonissa. Koulussa oli vaihto-oppilaita myös Venäjältä, Hong Kongista ja Etelä-Koreasta.

Esa Tikkasen mielestä amerikkalainen koulu ei ole niin teoreettinen kuin suomalainen koulu. Oppiaineita on paljon vähemmän ja koulun ulkopuolista oppimista korostetaan. Ehkäpä Suomen lukiokoulutuksessa ja muussakin koulutuksessa opiskellaan liikaa eri aineita kokonaisuuksien hallinnan kustannuksella. Vaatimustaso ei ole niin korkealla kuin Suomessa ja arvostelussa huomioidaan enemmän jatkuvaa aktiivisuutta, eikä pelkkiä koenumeroita.

Sen sijaan kouluilmapiiri on Amerikassa paljon jäykempi; opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa ei voi sinutella joutumatta vaikeuksiin.

Vaihto-oppilasvuosi oli Esa Tikkasen mielestä kaikin puolin onnistunut. Parinkymmenen tuhannen euron satsaus uuden kokemiseen ja oppimiseen oli vaivan väärtti. Uudet ympyrät ja uudet tuttavuudet säilyvät muistissa vielä pitkään. Lukioaikainen välivuosi pois tutusta ja turvallisesta ympäristöstä pakottaa suhtautumaan asioihin uudella kenties järkevämmälläkin tavalla. Vuosi kaukana kotoa ja erossa kavereista on todellinen kasvun paikka.

Ilmoita asiavirheestä