Kun arvostettu brittiläinen jalkapallojulkaisu World Soccer listasi muutama vuosi sitten kaikkien aikojen parhaita joukkueita, ei listan kärki ollut yllättävä. Siellä oli Brasilia vuodelta 1970, Unkari vuodelta 1953, Hollanti vuodelta 1974.
Sitten löytyi AC Milanin, Real Madridin ja FC Barcelonan hienoimpia ryhmiä.
Kunnes sijalla 16 tuli vastaan Tanskan maajoukkue vuodelta 1986. Joukkue ei koskaan voittanut mitään merkittävää, mutta sen ylitsevuotavan hyökkäävä pelityyli hiveli jalkapallon ystävien silmiä.
Tanskan joukkueen kultakausi kesti vuoden 1984 EM-turnauksesta vuoden 1986 Meksikon MM-kisoihin.
Puhuttiin tanskalaisesta dynamiitista. Ja fanit olivat huligaanien sijasta roligaaneja -- hilpeitä, mutta hyvin käyttäytyviä. Se oli raikas tuulahdus 1980-luvun ummehtuneeseen kannattamisen ilmapiirin.
Kun Tanskan maajoukkue matkasi Meksikoon, perässä seurasi noin 15?000--20?000 roligaania.
Tanskan kultainen joukkue on kuopattu lähes neljännesvuosisata sitten. Roligaaneja, onko heitä?
Huhuu, Pretoria?
Hiljaiselta näyttää. Tuossa on oikeuspalatsi, missä Nelson Mandela tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vuonna 1964. Ympärillä on aukio, missä kuvittelisi olevan paljon tanskalaisia kannattajia valmistautumassa illan Kamerun -otteluun. Ei ketään.
Vain paikallinen bändi, paikallisia tanssijoita ja paikallisia ihmisiä. Entä jos tanskalaiset -- nuo oluen ystävät -- ovat aukion ravintoloissa mölisemässä? Tuolla on punainen pelipaita! Ei tästä dynamiittia vielä saa, mutta kööpenhaminalaiset Frederic Clausagger, Lars Geisler ja Mona Olin ovat aitoja roligaaneja.
Pöydässä ei ole edes olutta, vain ruokailuvälineet. "Arvioisin, että meitä on täällä Pretoriassa noin 1 500 tai korkeintaan 2 000. Kannattajamäärät ovat pienentyneet paljon Meksikon ajoista. Kun silloin tuli menestystä, ihmisten odotuksista tuli epärealistisia. Lisäksi tämä ei ole enää tanskalaisille uusi asia kuten 1980-luvulla", Geisler pohjustaa.
Aivan, Tanska ponnahti 1980-luvun alussa eurooppalaisesta keskikastista hetkessä aivan maailman huipulle. Mitä kaipaatte niistä ajoista? "Persoonia", Clausagger vastaa empimättä.
1980-luvun joukkueesta niitä todella löytyi. Michael Laudrup, Preben Elkjär, Frank Arnesen, Sören Lerby ja kumppanit olivat oman aikansa huipputähtiä.
"Tuolloin lähes kaikki pelaajamme olivat eurooppalaisten huippuseurojen avainpelaajia. Nyt sellaisia ei juurikaan ole", Clausagger vertaa. Kuka on kaikkien aikojen tanskalaispelaaja?
"Michael Laudrup." "Michael Laudrup." "Michael Laudrup. Hän oli parhaimmillaan jopa maailman paras pelaaja."
Vaikka 1980-luku on enää muisto, Tanska on pystynyt betonoimaan paikkansa maailman kärjen taakse. Vuoden 1992 EM-turnauksessa juutit järjestivät jättiyllätyksen, kun Jugoslavian tilalle pikahälytyksellä kutsuttu joukkue eteni mestaruuteen saakka. Iloisen dynamiittipötkön sijasta kultaa voitti kurinalainen ja aggressiivinen ryhmä.
"Se muistetaan silti ikuisesti." Mutta missä ne tämän päivän 2?000 fania ovat? Pretorian keskusta ei ole punavalkoinen.
"He tulevat vasta illalla stadionin läheisyyteen. Täällä Etelä-Afrikassa pitää mennä aika pitkälle kuljetusten ehdoilla", ryhmä muistuttaa. Kolmikosta Clausagger ja Olin eivät ole vielä vetäneet edes pelipaitaa päällensä. Mikä numero Clausaggerin selässä on? "Kymppi. Itse asiassa se on Preben Elkjärin paita vuodelta 1984."