Pi­den­ty­neet op­pi­tun­nit pi­laa­vat si­sä­il­maa

Alun perin oppitunnin pituus oli 45 minuuttia, nyt 75 minuuttia. Ilmanvaihto ei pysy muutoksessa mukana, kertoo työhygieenikko Tuomo Lapinlampi Oulun alueterveystyölaitokselta.

Oppituntien pidentyminen vaikuttaa luokkahuoneiden sisäilmaan. Arkistokuva.
Oppituntien pidentyminen vaikuttaa luokkahuoneiden sisäilmaan. Arkistokuva.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Alun perin oppitunnin pituus oli 45 minuuttia, nyt 75 minuuttia. Ilmanvaihto ei pysy muutoksessa mukana, kertoo työhygieenikko Tuomo Lapinlampi Oulun alueterveystyölaitokselta.

Ihmisen läsnäolo huoneessa vaikuttaa huoneen hiilidioksidipitoisuuteen. Isoihin pölyhiukkasiin auttaa siivous.

Pienhiukkaset sen sijaan eivät poistu kuin tuulettamalla tai ilmanvaihdolla.

Jos rakenteissa on hometta, alipaineinen ilmastointi ”lypsää” sen kaiken sisäilmaan. Vaurioituneet melun- ja palontorjuntaan käytetyt mineraalivillat, esimerkiksi vanhat akustolevyt, syöksevät hengitysilmaan kuituja.

Muovimattojen pehmittimissä on ftalaatteja. Linoleumissa ja huonekalujen MDF-levyissä on puuainesta, jotka huokuvat ilmaan pienhiukkasia.

Epäpuhtauksien mittausmenetelmät puuttuvat

Henkilökunta on otettava mukaan sisäilmaongelmien selvitykseen, sanoo Lapinlampi. Kun työntekijät oireilevat, ihannetapauksessa tehdään systemaattinen selvitys yhteisesti hyväksytyillä mittausmenetelmiä.

Lausunnot ovat selviä ja ne sisältävät suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Päätöksentekijät ovat prosessissa mukana, tieto kulkee ja henkilökunnalle järjestetään palautetilaisuus. Kun kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys ongelman luonteesta ja korjauksista, korjaukset tehdään ja niiden onnistumista seurataan.

Ongelmana vain on, että yhteisesti hyväksyttyjä mittausmenetelmiä sisäilman epäpuhtauksien mittaamiseksi ei paljon ole. Työterveyslaitoksella on kerättynä joitakin toimistoille sopivia viitearvoja, mutta sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysopasta ja sisäilmaluokitusta ollaan juuri uusimassa.

Oirehtiville tulossa apua

Sisäilmaoireiden takia tutkituista vain 15 prosentilla todetaan diagnosoitavia astma- ja allergiaoireita. Loput 85 prosenttia jäävät ilman ammattitautidiagnoosia.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on antanut vuosi sitten hallitukselle mietinnön, jossa vaaditaan hallitusta huolehtimaan, että tutkimuksia, hoitoa ja apua saavat myös ne, joiden oireiden lääketieteellisistä syistä ei ole varmuutta.

Kirjoittaja on OAMK:n opiskelija.

Oamk:n opiskelijat raportoivat Opi-päiviltä perjantain ja lauantain ajan. Julkaisemme myös yleisön Twitter- ja Instagram-päivityksiä tunnuksella: #opioulu.

Ilmoita asiavirheestä