Salakaadot eivät yllättäneet. Positiivista oli, että poliisi selvitti salakaatoepisodin metsästäjien motiivit ja syyt, ja ne eivät allekirjoittanutta yllättäneet.
Rangaistuksia koventamalla ei perussyitä pystytä poistamaan. Nykyiset ongelmat eivät katoa minnekään, eivätkä salakaadot poistu tämän tapauksen selvittämisen seurauksena.
Suomen petopolitiikan hoitaminen on epäonnistunut täysin. On nähtävissä riista-alan virkamiesten ja viranomaisten sekä ministeriön suuri hämmennys ja pelkotila luonnonsuojelutahoja kohtaan, ja sitä vastoin Metsästäjäliiton vähättely kannanhoitokysymyksissä.
Myös suurriista-avun tulevaisuus on nyt sinetöity – metsästäjät eivät enää pysty toimimaan vapaaehtoistyön raameissa – moittimalla heitä.
MTK:n tulisi ottaa vahvempi rooli puolustaessaan maanviljelijöitä. Ei ole karjankasvattajien tehtävänä pitää suurpetoja aitojen ulkopuolella. Jokainen kaupunkilainen, viranomainen, virkamies, kansanedustaja ja ministeriöiden henkilöstö voi kuvitella omalla kohdallaan palkansaajana, jos kuukauden viimeinen päivä ilmoitetaan palkan viivästymisestä tai palkan pienentämisestä, kuten olemme hyvin nähneet karjankasvattajien kohdalla.
Mitään pientä korjausliikettä ei pystytä enää tekemään. Suomessa on nyt käynnissä siedätyshoito, eli odotetaan nöyrän kansan oppivan tulemaan toimeen, vaikka se kaventaa maaseudun ihmisten elintasoa, harrastusmahdollisuuksia ja maaseudun asumisen edellytyksiä.
Direktiivimuutoksen tekemisen suurin haaste on maa- ja metsätalousministeriön, riistakeskuksen, riistaneuvostojen ja riistanhoitoyhdistysten taloudellinen ja juridinen kytkös.
Olen saanut puhelinsoittoja riistaneuvoston jäseniltä, että riistaneuvostot ovat varsinaisia kahvikuppikerhoja vailla merkitystä ja valtaa. On myös eettisesti ja juridisesti erikoista, että yksi ja sama henkilö istuu Metsästäjäliitossa, riistanhoitoyhdistyksessä, riistaneuvostossa ja maaseutuasiamiehenä. Kenen asiaa siis ajat petoasioissa, kenen suulla puhut?
Takavuosien riista-alan uudistus pitäisi viedä loppuun. Metsästäjien etujärjestön tulisi ottaa suurempi rooli metsästäjien edunvalvonnassa, kuten on Ruotsissa tapahtunut.
Nyt Ylä-Savon suuren salakaatoepisodin seurauksena epäonnistunutta suurpetopolitiikkaa yritetään korjata (pestä kasvoja) vahtimalla kaikkia metsästäjiä kasvattamalla erävalvojien valtaoikeuksia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain, metsästyslain 89 §:n ja kalastuslain 108 §:n muuttamisesta kuuluu seuraavasti; Pykälän 1. momentin sääntelyä muutettaisiin siten, että viranomaisella olisi mahdollisuus myös henkilön kulkuneuvon ja mukana olevien tavaroiden, kuten esimerkiksi repun tai laukun tarkastamiseen.
Hyväksyvätkö metsästäjät tämän pykälä ensimmäisen momentin todellisuudessa?
Asko Lampinen
kirjailija, Suomen Metsästäjäliiton Oulun piirin toiminnanjohtaja 2010–2015, Muhos