Pirkka-Pekka Petelius astui parrasvaloihin Velipuolikuussa, joka oli 1980-luvun katsotuimpia viihdeohjelmia. Ilkikurista nulikkaa muistuttanut Peepee luikautti joka jaksossa kaihoisan iskelmän Muistan sua Elaine.
Shlaageri soi radiossa jatkuvasti ja levyä myytiin peräti 27 000. Vaikka sarjaa on seurannut liuta muita töitä, harva tunnussävelmä on iskostunut yhtä lähtemättömästi kansan yhteiseen muistiin.
Kesän kynnyksellä 49 täyttänyt Alatornion poika palaa Elainen tunnelmiin. P-P:n uusi albumi Poika varjoisalta kujalta painottuu italialaisiskelmiin, joista tuli sodan jälkeisessä Suomessa suurten ikäluokkien popmusiikkia.
Maruzella, Illalla illalla ja muut sävelmät ovat niin tuttuja, että niistä on tullut melkein kansallisomaisuutta. Vaikka mukana on muidenkin aikakausien ja erimaalaisten tekijöiden töitä, P-P näkee linkin luomusten välillä.
"Kaikki nuo laulut ovat melodisia, iloisia ja vetoavat tunteisiin."
Uskottavasti
vakavia lauluja
Petelius esittää levyllä kaksi kappaletta alkukielellä. Ammattinäyttelijä omaksui vieraskielisen tekstin helposti; mitään kielikurssia Maruzellan ja Il Finlandesen haltuunottoon ei tarvittu.
Muut teokset P-P vetää aurinkoisen ilkamoivaan tyyliinsä, jossa parodian ja iloisen tulkinnan raja hämärtyy. Petelius ei näe laulujen pateettisen perusvireen ja oman tulkinnan välillä mitään ristiriitaa.
"Eivät ne ole välttämättä toisiaan poissulkevia", Petelius toteaa.
Kun monitaiturilta tiedustelee, voiko koomikkona kannuksensa hankkinut taiteilija tulkita uskottavasti vakavia lauluja, Petelius heittää pallon kuulijalle. "Mitä mieltä itse olet? Mielestäni voi."
Levyn kansivihkossa laulaja näyttäytyy pikkupoikana perhealbumikuvissa, jotka on otettu Alatorniolla, Utissa ja Kuusankoskella 1950-luvulla. Vaikka maruzellat eivät soineet jatkuvasti Peteliuksen lapsuuskodissa, ajatus iskelmäkokoelmasta on hautunut pitkään.
"Levyideaa kehiteltiin Pedro Hietasen kanssa muutama vuosi. Homma viimeisteltiin viikon laulusessiolla studiossa. Pedro tuotti ja haali kokoon bändin", P-P taustoittaa.
Hietasen periaatteiden mukaisesti työ on tehty viimeisen päälle. Säestyksestä vastaavat muun muassa lyömäsoittajaguru Mongo Aaltonen, Wigwam-rumpali Jari Kettunen ja nuoren polven kitaristilahjakkuus Marzi Nyman. Markku Johanssonin trumpetti ja Mikko Mustosen vetopasuuna sävyttävät levyyn vahvaa ajanpatinaa.
Laulumateriaalin tuottaja ja solisti kokosivat yhdessä. "En tehnyt valintaa yksin, Pedron kanssa päädyimme näihin. Kappaleet ovat positiivisia ja henkilökohtaisia muistoja herättäviä melodisia iskelmiä, jotka sopivat lipeäkalan äänialueelleni", Petelius veistelee.
Kaihoisien iskelmien ohella mies muistetaan myös Trio Erectus -levystä (1990), jolla soitti Pulttibois-sarjassa hauskuuttanut tanssiorkesteri. Pedron ja Mikko Kivisen kanssa taas syntyi muun muassa Balkanin tyylisulatosta ammentanut A la maailmanmusiikkia -albumi (1993).
Peteliuksen hersyttävimpiä äänitteitä on Pimpparauta (1985), jossa veisteltiin huumoria muun muassa homokulttuurista. Petelius ei innostu ajatuksesta ryhtyä lohkomaan samanmoisia poskettomuuksia nykyään tapetilla olevasta sinkkuudesta tai domina-leikeistä.
"Seksuaalisuutta korostetaan liikaa. Siitä on niin sanotusti mennyt maku", tekstinikkari lataa.
Peteliuksen ansiolistaa täydentävät klassikkoelokuvat. P-P on näytellyt muun muassa Rauni Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa (1985) sekä Aki Kaurismäen ohjauksissa Calamari Union (1985), Hamlet liikemaailmassa (1987) ja Likaiset kädet (1989).
Rooliin mennään
hyppäämällä sisään
Cannesissa Grand Prix -palkinnon voittanutta Kaurismäkeä Petelius pitää kovan tason ammattilaisena. "Tunnen kyseisen ihmisen jo kouluajoilta. Hän on persoonallinen, sataprosenttinen taiteilija", Petelius tiivistää.
Naurattaminen ja vakavat roolit taittuvat Peteliukselta yhtä varmasti, sillä "molemmat kuuluvat elämään". Roolihyppely ei käy sielunelämälle, kun asiaan suhtautuu siten, että kaikista rooleista, pienistä ja isoista voi muokata unelmaroolin.
Miten taiteilija sitten muuntuu kuoliaaksinaurattajasta isänmurhaajaksi?
"Riippuu näyttelijästä, jokaisella on omat lähestymistapansa. Se on osa ammattitaitoa. Heikki Kinnunen vastasi samantapaiseen kysymykseen kerran: "Minä vaan rupean siksi henkilöksi."Mielestäni se on hyvin sanottu", Petelius toteaa.
Toukokuussa alkoivat miehen uuden tv-sarjan Handu pumpulla kuvaukset. Peteliuksen ja Taneli Mäkelän kirjoittamassa sarjassa liikutaan pääkaupungissa.
Uusi sarja pyrkii olemaan ylistyslaulu paljon parjatulle helsinkiläisyydelle sekä humaani, lämminhenkinen ihmissuhdetarina. Mikko Kivinen ohjaa ja naisnimirooleissa nähdään Pirkko Hämäläinen ja Kirsti Väänänen. Se tulee aikanaan ulos Neloselta.