EU:n oikeusasiamiehenä vuosina 1995-2003 toiminut Jacob Söderman pitää mahdollisena, ettei tulevaisuuskonventin ehdotuksen pohjalta hallitusten välisessä konferenssissa (hvk) laadittavasta perussopimuksesta tulekaan Euroopan unionin perustuslakia.
”Ainakin kahdeksassa maassa - ja luulen, että niitä tulee lisää - on äänestys perustuslaista ja se voi mennä nurinkin”, Söderman sanoi sunnuntaina Oulussa. EU:n uuden perussopimuksen voimaan astuminen edellyttää, että kaikki jäsenmaat hyväksyvät sen.
Neuvoa antavaa kansanäänestystä perustuslaillisesta sopimuksesta kannattava Söderman arvelee olevansa ajatustensa kanssa ”aika yksin”.
Uudet jäsenmaat järjestivät vastikään kansanäänestykset unioniin liittymisestä. Söderman ei usko, että ne pitävät toista äänestystä perustuslaista heti perään. Joidenkin maiden, kuten Tanskan ja Irlannin, on sen sijaan pakko järjestää asiasta äänestys.
Suomessa taas halutaan ensin katsoa hvk:n lopputulos ja se, miten paljon se muuttaisi unionin perusluonnetta, ennen kuin mahdollista kansanäänestystä ryhdytään puuhaamaan.
Kansalaisilla mahdollisuus vedota
Tulevaisuuskonventin ehdotuksessa perustuslakiin sisällytettiin Euroopan unionin lainsäädännön ensisijaisuus jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden. Siinä unionille myös annetaan yksinomainen toimivalta edistää ja yhteen sovittaa jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkoja.
Konventti antaisi unionille perustuslaissa toimivallan määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu osittain yhteinen puolustuspolitiikkakin.
Jacob Södermanin mielestä Euroopan unionille ei saa antaa liian suurta päätäntävaltaa. Hänen mukaansa tulisi aina miettiä, pystytäänkö tiettyjä asioita hoitamaan paremmin kansallisesti. Hän ei kuitenkaan lähde arvuuttelemaan, mitä nämä asiat voisivat olla.
Perustuslakiluonnoksen toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni toimii yksinomaisen toimivaltansa ulkopuolisilla aloilla, elleivät jäsenvaltiot voi saavuttaa tavoitteita tai jos tavoitteisiin päästään paremmin paremmin unionin tasolla.
Kansallinen parlamentti voi kuuden viikon kuluessa komission säädösehdotuksesta antaa lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, ettei ehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Jos kolmannes kansallisista parlamenteista vaatii, että laki kuuluu heille, lainsäädäntötyö pysäytetään.
Tämä niin sanottu keltaisen kortin periaate on Jacob Södermanin mielestä tärkeä. Söderman katsoo, että Nizzassa joulukuussa 2000 hyväksytyn EU:n perusoikeuskirjan sisällyttäminen perustuslakiin kohentaa kansalaisten oikeuksia.
Kirjaan on jo viitattu tuomioistuimessa, Söderman huomauttaa.
”Paperi on lähtenyt nyt elämään EU:ssa, mikä on hyvä, sillä kansalaiset voivat vedota siihen.” Södermanin mielestä Euroopan unionin avoimuus kehittyy koko ajan. Perustuslakiehdotuksessa avoimuuden toteutuminen on huomioitu hyvää hallintotapaa edistävällä tavalla.
Hän muistuttaa, että EU:n oikeushenkilöllisyyden vahvistuttua unioni voi liittyä esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen.
Pekka Ala-aho
Toimeliaasti tulevaan. Jacob Södermanin mielestä uusien jäsenmaiden myötä Suomi joutuu EU:ssa maksupuolelle, mutta samalla yrityksille avautuu uudet markkinat. Söderman puhui sunnuntaina Oulussa.