Poliittisilla tunteilla on paljon merkitystä erityisesti, jos samalla tietoihin ja älyyn perustuva ja eettinen harkinta heikkenee, ellei peräti syrjäydy. Perussuomalainen puhetapa puolueen menestyksen selittäjänä on jäänyt liian vähälle tarkastelulle.
Riikka Purra kertoi 25.9. puolueensa haluavan veropolitiikassa, että ”kansalainen saa itse päättää." Väite on hölmö, koska veroeurojen käytöstä päättää eduskunta. Purra jatkoi, kuinka ”veronmaksajien rahaa ei saa käyttää humpuukiin." Mikään puolue ei kannata rahojen käyttöä humpuukiin. Yhtä vähän veronmaksajien kuuluu kustantaa ”mitä moninaisimpia intressejä, iloja, etuja, arvoja ja lypsyjä." Itsestään selvät totuudet ja vaihtoehtoisesti epätodet yleistykset ovat perussuomalaisessa puhetavassa keskeinen keino vedota tunteisiin.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron 10.10. budjettikeskustelussa pitäneen Jenna Simulan mukaan ”kaiken kivan jakaminen kaikille” loppuu. Typeryydet voivat vaivuttaa uskottavilta, kun niitä toistetaan. Kyseinen puhetapa on tarkoituksellista.
”Miksi kansa on köyhää – –, samalla kun julkista rahaa lapetaan joka suuntaan.” Näin puhui Purra puoluekokouksessa. Perätön väite rahanjaosta joka suuntaan vieläpä syynä kansan köyhyyteen vetoaa voimakkaasti kaunan ja vihan tunteisiin.
Linjapuheessaan Purra lausui: ”(t)yön raskaan raataja voi luottaa siihen, että hän hyötyy maksamistaan veroista. Nyt näin ei ole.” Väite on selvästi perätön. Kansalaiselle on tarjolla muun muassa julkinen terveydenhuolto, ilmainen koulutus, liikenne- ja muu infrastruktuuri. Pelkojen ja vainoharhojen herättely on perussuomalaisen retoriikan keinoja: ”maailmalta pitää haalia koko ajan uusia autettavia, elätettäviä ja holhottavia, jotta vasemmisto pysyisi voimakkaana."
Keinoihin kuuluu itsetunnon kohottelu muita vääristelevällä vastakkainasettelulla. Puoluekokouksessa Purran leimaava tykitys nousi ajoittain kliimaksiin. ”Vasemmiston kauhu on itse ajatteleva, itse toimeen tuleva, omia aivojaan käyttävä ihminen, joka osaa ja haluaa päättää itse, mitä haluaa.”
Jussi Halla-aho lausui 25.9. tilaisuudessa, kuinka muut puolueet ja ammattiliitot ovat ”hartaan yksimielisiä siitä, että Suomi ei ole suomalaisten maa, vaan pikemminkin kaikkien muiden”, ja että perussuomalaiset ovat toista mieltä. Väite muiden epäisänmaallisuudesta on perätön ja loukkaava.
Puhetapa ei ole perinteistä suomalaista, vaan lainaa. Se on kansainvälisen radikaalioikeiston ja trumpilaisen häikäilemättömän vallantavoittelun puhetapaa. Muiden puolueiden on ollut vaikea vastata tunneperäiseen kannatukseen. Poliittisessa keskustelussa tunteita tulisi käsitellä vedoten tietoon, ymmärrykseen ja kestäviin eettisiin arvoihin sekä myönteisiin tunteisiin kielteisten sijasta, jotta demokratia ja sosiaalinen elämä kehittyisivät myönteisesti.
Kari Kannala
eläköitynyt asianajaja
Tornio/Helsinki