Pyhäjoki Kun peruna saa ravinteita pitkin kasvukautta pieninä annoksina kerrallaan, se pystyy käyttämään ne paremmin hyväkseen ja lopputuloksena on vahvempi ja parempi peruna.
Yppärissä kokeillaan lannoitteiden annostelua perunalla avomaaviljelyssä ensimmäisenä Suomessa. Aiemmin vastaavaa on käytetty vain kasvihuoneissa.
"Laitoimme keväällä yhdelle koelohkolle vain neljäsosan tavallisesta ravinnemäärästä, ja tällä hetkellä lisäämme ravinteita kerran viikossa", Pohjoisen Kantaperuna Oy:n toimitusjohtaja Eero Pisilä kertoo.
Hollantilainen asiantuntija Arjan Janknegt vertaa tällaista ravinteiden annostelua maratonjuoksuun. Siinäkin päästään parempaan suoritukseen, kun energiaa tankataan pitkin matkaa eikä vain alussa.
Ravinteet lisätään säiliöön, jossa on puhdistettua kasteluvettä. Säiliöstä vesi ja ravinteet päätyvät peltoon ja perunan käyttöön tihkuletkuja pitkin. Tihkuletkut kulkevat jokaisella perunarivillä penkin korkeimmassa kohdassa mukulan yläpuolella.
Ohuessa letkussa on kolmenkymmenen sentin välein reiät, joista vesi ja ravinteet pääsevät maahan.
"Nyt on mahdollista seurata, missä vaiheessa kasvi käyttää ravinteita ja kuinka paljon. Tämän menetelmän yhtenä tavoitteena on myös maatalouden ympäristökuormituksen vähentäminen", Pisilä korostaa.
Menetelmä on kehittelyvaiheessa. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista antaa perunalle kasvuvaiheessa jotain tiettyä yhdistettä tai ravinnetta, jota maaperässä on vähän.
"Nykyäänhän on esimerkiksi kalsiumpitoista maitoa, jatkossa voisi olla perunoita."
Lannoitusmenetelmä on aika kallis. Janknegt uskoo viljelijöiden kiinnostuvan, jos kokeilu osoittaa sen avulla saatavan terveempiä ja parempia perunoita.
Perunan satomäärään, sadon laatuun ja ympäristökuormitukseen voidaan vaikuttaa oikeanlaisella kastelulla. MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa on meneillään perunan kastelumenetelmiä vertaileva tutkimus. Yppäri on mukana eräänä kohteena juuri tihkukastelun osalta.
"Ei riitä, että kastellaan, vaan täytyy tietää, miten, milloin ja kuinka paljon pitää kastella", projektitutkija Eemeli Linna painottaa.
Perunapellolle on tämän kesän alussa asennettu laitteet, joilla seurataan maaperän kosteutta ja veden määrää.
Neljä anturia käsittävä laite mittaa maan kosteutta automaattisesti puolen tunnin välein kymmenen, kahdenkymmenen, kolmenkymmenen ja neljänkymmenen sentin syvyydestä. Tiedot tallentuvat laitteiston muistiin, josta niitä voidaan purkaa tietokoneelle.
"Vesi liikkuu aika hitaasti, joten puolen tunnein välein saadaan hyvin tarkkoja tietoja", Janknegt kertoo.
Linna käy itse muutaman viikon välein mittaamassa maaperän kosteutta sähköisellä laitteella, jolla saadaan tietoja kymmenen sentin välein metrin syvyyteen asti.
"Laitteisto ei ole tässä se tärkein, vaan se on vain tulkki, joka kertoo mitä pitää tehdä."