Peruna ansaitsee edelleen paikkansa ruokapöydissämme, sillä se on ravitsemuksellisesti hyvin monipuolinen ruoka-aine. Perunan kulutus on valitettavasti laskenut viime vuosikymmeninä.
Tällä hetkellä perunan kulutus Suomessa on runsas 60 kiloa henkeä kohti vuodessa. Peruna maistuu parhaiten lapsiperheissä ja yli 45-vuotiaiden talouksissa.
Perunan maine on kärsinyt siitä, että pastaa ja riisiä pidetään nopeina ja helppokäyttöisinä vaihtoehtoina. Elintarviketeollisuus on tuonut markkinoille kilpailukykyisiä perunatuotteita.
Kaupan pakastealtaasta löytyy tuttujen ranskalaisten ohella perunalohkoja, -suikaleita, -viipaleita, ja -palloja. Röstiperunat, valkosipuliperunat ja peruna-sipulisekoitukset nopeuttavat muuten työläiden ruokien valmistusta.
Perunasoseenkin voi valmistaa mm. hiutaleista, jauheesta tai pakastetusta perunasoseaineksesta. Tuotteen jalostus vaikuttaa kylläkin hintaan.
Kasvukauden aikaiset olosuhteet vaikuttavat perunan jauhoisuuteen eli tärkkelyspitoisuuteen. Jauhoisissa lajikkeissa tärkkelyspitoisuus on suurempi kuin kiinteämaltoisissa lajikkeissa.
Nykyisin meillä on mahdollisuus valita oikea perunalajike kuhunkin ruokaan. Ne jaetaan kolmeen ryhmään käyttötarkoituksen perusteella. Perunanviljelijät määrittävät keittokokeen ja tärkkelysmittauksen avulla kunkin perunaerän väritunnisteen.
Yleisperunan tunnistaa pakkauksen keltaisesta väristä. Ne soveltuvat käytettäväksi kaikkiin ruokiin.
Vihreän pakkauksen perunat ovat kiinteitä ja soveltuvat laatikkoruokiin, keittoihin, salaatteihin ja keitinperunaksi.
Perunasoseeseen, uuniperunaksi ja leivontaan suositeltavimpia ovat jauhoiset perunat, joiden väritunniste on punainen.