Oululaisessa Puiravan perheessä on lakanat koristeltu ihan erityisellä reunuksella. "Upi tykkää järsiä puhdasta puuvillaa. Mitä onnellisempi se on, sitä hanakammin se narskuttaa lakanoita", nauraa Raija Puirava.
Upin velipoika Rocky oli pentueen ujoin ja hiljaisin. Sitä se ei todellakaan ollut enää kotiin päästyään. Viidentoista vuoden aikana Puiravan perhe on huokaillut kerran toisensa jälkeen sen toilailuille. Saman pentueen Upi muutti perheeseen nelisen vuotta sitten, kun sen omistanut sukulaismies kuoli yllättäen.
Viime sunnuntaina kunnioitettavaan 15 vuoden ikään ehtineet veljekset ovat hyväkuntoisia ja reippaita. Ikä ei pienistä lääkityksistä huolimatta paina sekarotuista kaksikkoa, joiden rotuperimästä löytyy ainakin bordercollieta ja karhukoiraa.
"On ollut sellaisiakin aikoja, että on joutunut miettimään, että nytkö niistä sitten täytyy luopua. Tällä hetkellä molemmat ovat kuitenkin elämänsä kunnossa", Puirava iloitsee.
Upi on veljeksistä se rauhallisempi vakavanhaväinämöinen, joka suhtautuu uusiin asioihin mieluiten epäillen. Rocky puolestaan on se tiennäyttäjä, jota kaikki uusi kiinnostaa.
Karkureissuillakin Rocky on käynyt. Kiimingissä asuessaan Puiravat saivat tämän tästä puhelinsoiton tietyn narttukoiran omistajalta. Eräänä jouluna se säikähti joulupukkia niin, että karkasi ovenraosta ja pinkoi Kiimingistä Oulunsaloon.
"Tyttäreni Taija soitti Radio Megan lasten toivekonserttiin, ja kyseli koiran perään. Sain soiton oulunsalolaiselta mieheltä, joka kertoi vieneensä tunnusmerkkejä vastaavan koiran eläinkotiin. Sieltä Rocky sitten onneksi löytyi", Raija Puirava hymyilee.
Toinen karkureissu sattui perheen muutettua Haapalehtoon. Aikaisempien karkureissujen seurauksena Rocky oli saanut pantaansa puhelinnumeron.
"Sain puhelun Tuirasta, Pizzeria Napolista. Sieltä sanottiin, että teidän koira on täällä. Minä ihmettelin, että ei voi olla meidän koira, eihän se ole edes karannut", Puirava nauraa.
Se, missä välissä ja miten Rocky oli tiensä tuiralaispizzerian ovelle löytänyt, jäi ikuiseksi arvoitukseksi.
Upin ilme on kuuleman mukaan välillä sellainen, että velipoika voisi käyttäytyä rauhallisemminkin. Tosin kerran kun Rocky oli muutamia päiviä poissa kotoa, Upi lakkasi kokonaan syömästä.
Kesäaikaan kaksikko rakastaa auringonottoa, ja päivittäinen pikku lenkki on tietysti molempien päivän kohokohta. Se alkaa siitä, kun Salkkareiden loppumusiikki pärähtää televisiossa soimaan.
"Ne ovat kyllä oppineet. Joka päivä kahdeksalta lähdetään lenkille ja tervehditään naapuruston tyttökoiria. Poikakoiria saatetaan vähän haukkumalla komentaa."
Kuten veljesten pallomaisista linjoistakin voi helposti päätellä, ne ovat mahdottoman persoja ruualle.
"Kyllä niitä suoraan sanottuna tulee näin vanhemmiten hemmoteltuakin enemmän. Synttärijuhlille niille piti tietysti olla oma koiranmakkarakakku", Puirava nauraa.