Koronavirus: Uusi huolta nos­ta­nut vi­rus­va­riant­ti löytyi jo Eu­roo­pas­ta

Kuolemantapaukset: Krii­si­psy­ko­lo­gi neuvoo, kuinka lap­sel­le voi puhua ikä­to­ve­rin kuo­le­man­ta­pauk­ses­ta

Per­he­va­paauu­dis­tus: Hal­li­tus eh­dot­taa mo­lem­mil­le van­hem­mil­le 6,5 kuu­kau­den päi­vä­ra­ha­kiin­tiö­tä ja 40 päivän ras­kaus­ra­haa

Helsinki
-
Kuva: Maikkola Tapio

Hallitus on julkaissut ehdotuksensa perhevapaauudistukseksi. Nykyistä joustavammalla uudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa, mikä ennen kaikkea tarkoittaisi, että isien toivotaan käyttävän oikeuttaan vapaisiin nykyistä enemmän.

Lisäksi kaikilla lapsen huoltajilla olisi ansiosidonnaisiin päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä, onko hän biologinen vai adoptiovanhempi tai lähi- vai etävanhempi.

Ansiosidonnaisten päivärahapäivien määrä lisääntyisi nykyisestä. Kumpikin vanhempi saisi 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden kiintiön. Omasta kiintiöstään voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää eli noin 2,5 kuukautta.

Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä vanhempainrahapäiviä olisi lasta kohden 12,8 kuukautta.

Lisäksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.

Vanhempainrahaa voisi käyttää siihen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.

Valmistelussa on edetty hallitusohjelman mukaan, mikä tarkoittaa, että kotihoidontukea ei leikata.

Oletus on, että isät tuskin heti innostuisivat täysillä

Uudistus lisäisi arviolta 80 miljoonalla eurolla kustannuksia julkiselle taloudelle vuosittain. Työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksujen korotus kattaisi tästä arviolta 78 miljoonaa, valtio kustantaisi loput.

Kustannusarviossa on lähtökohdaksi otettu nykytilanteen mukainen isyysrahan käyttö sekä oletukset uudistuksen vaikutuksista vanhempien käyttäytymiseen.

– Ei ole todennäköistä, että isät ainakaan heti uudistuksen voimaantulon jälkeen alkaisivat täysimääräisesti käyttää heille kiintiöityjä vanhempainrahapäiviä. Nykytilanteessakin suuri osa isistä jättää osan isyysrahapäivistä tai kaikki isyysrahapäivät pitämättä, esityksessä perustellaan.

Oletus on, että isän käyttäessä vanhempainvapaita nykyistä pidempään äidit käyttävät vapaita vastaavasti lyhyemmän ajan. Isien työllisyyden arvioidaan vähenevän noin 2 000 henkilöllä ja äitien työllisyyden kasvavan noin 2 000 henkilöllä. STM:stä arvioidaan, että työllisyysvaikutus olisi korkeintaan lievästi negatiivinen.

Vanhempainrahaa myös osa-aikatyötä tekevälle

Uudistuksen erityispiirre on, että ansiosidonnaiset päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.

Jos vanhempi tekee osa-aikatyötä siten, että päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia päivässä, voi saada osittaista vanhempainrahaa, joka olisi puolet täydestä.

Vanhempainrahaa maksettaisiin vanhemmille alussa korotettuna eli niin, että se vastaa 90:tä prosenttia palkasta.

Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksosten, kolmosten ja sitä useampien lasten perheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 78 päivärahapäivällä.

Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat äitiysrahasta, joka on noin 4,2 kuukautta, isän isyysrahasta, joka on noin 9 viikkoa ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi, joka on noin 6,3 kuukautta.

Päivähoitopaikka säilyisi tauoista huolimatta

Lapsi voisi säilyttää saman päivähoitopaikan, vaikka olisi välillä poissa vanhempainvapaalla olevan vanhemman kanssa. Poissaolo saisi kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa, ja sen tulisi olla ennalta ilmoitettu.

Perhevapaauudistusta on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön vetämä työryhmä ja työsopimuslain osalta työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. STM:n työryhmään kuului ministeriöiden ja virastojen lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. Ryhmä työskenteli hallitusohjelmakirjausten mukaan, eikä se päässyt työssään yksimielisyyteen.

Esitysluonnos lähtee lausuntokierrokselle perjantaina, ja palautetta odotetaan 2. huhtikuuta mennessä.