Pikkuinen Venni maistelee vaihtelevan innokkaasti äidin valmistamia muhennoksia. Joskus ruoka menee alas iloisesti, joskus sosetta tai soppaa on enemmän poskilla kuin suussa, mutta yleensä ruoka maittaa.
Vajaan vuoden ikäinen poika on päässyt nauttimaan erilaisten makujen maailmasta puolivuotiaasta, kun hän alkoi saada äidinmaidon täydennykseksi erilaisia peruna-, kasvis- ja hedelmäsoseita. Vähitellen soseet ovat muuttuneet täyttävämmiksi ja monipuolisemmiksi. Hampaiden myötä lautaselle on laitettu myös enemmän pureskeltavaa.
Vastasyntyneen vauvan ruokaa on äidinmaito tai äidinmaidonkorvike. Moni tukeutuu kiinteään ruokaan jo silloin, kun äidinmaito riittäisi. Nykysuositusten mukaan rintaruokinta riittää vauvan ravinnoksi 4-6 kuukauden ikään saakka.
Lastentautiopin professori Erika Isolauri Turun yliopistosta on vetänyt useita lasten ravitsemukseen ja allergioihin liittyviä tutkimuksia ja hän oli mukana kirjoittamassa neuvoloihin tarkoitettua allergiaperheen ravitsemusopasta.
Lastenlääkärinä hän on vastaanotolla kohdannut nuorten vanhempien epävarmuuden. Ei tiedetä, mitä lapselle voi antaa.
"Valitettavan usein vanhemmat turvautuvat teollisiin lastenruokiin, koska he ajattelevat, että ne ovat oikeaa lastenruokaa. Jos sitten lapselle tulee allergisia oireita, on vaikea sulkea pois, mikä allergiaa aiheuttaa, kun teollisiin ruokiin on usein lisätty vähän tuota ja muokattu vähän tätä", Isolauri kertoo.
Teolliset lastenruoat ovat toki hyvä lisä ja helpotus erikoistilanteissa, mutta on parasta aloittaa perusruoista, ensin perunasta ja sitten vähitellen lisätä muita turvallisia ruoka-aineita.
"Taipumus allergiaan periytyy, mutta monipuolinen ruokavalio on myös allergisen perheen ravinnon perusta. Se lähtee jo odotusajasta. Imettävän äidin on tärkeää huolehtia siitä, että hän syö monipuolisesti. Varmuuden vuoksi ei mitään pidä jättää pois", Isolauri sanoo.
Erityisesti lapsiperheissä pitää kiinnittää huomiota ravintorasvoihin ja suosia rasvoja, joissa on pitkäketjuisia tyydyttymättömiä rasvahappoja. Kalaa pitää syödä säännöllisesti, samoin kasviksia.
Jos Erika Isolauri voisi vaikuttaa, hän hellittäisi päättäjien kukkaronnyörejä ja palkkaisi lisää ravitsemusterapeutteja neuvoloihin. Rahat maksaisivat itsensä takaisin kansantautien ehkäisynä, jopa ratkaisuna liikalihavuuden tuomiin ongelmiin
"Nuoret perheet ovat otollinen kohderyhmä saada aikaan muutosta", Isolauri muistuttaa.
Isolauri myös puuttuisi ongelmiin heti, kun niitä on ilmennyt. Yhteiskunnan ei pitäisi kitsastella silloin, kun lapsella on vaikeita allergioita, vaan tarjota parasta mahdollista hoitoa.
"Maitoallergiaa on aina ollut, mutta atooppinen ihottuma on selvästi lisääntynyt. Allergisia oireita on jo joka kolmannella. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että varhainen hoito on tärkeää, koska allergian aiheuttamat tulehdukset vaikuttavat lapsen koko kehitykseen, sillä usein tulehduksia on myös suolistossa. Ongelmat voivat ilmetä myöhemmin moninkertaisina."
Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että probiootit eli maitohappobakteerit voivat lievittää allergiaoireita ja pienentää atooppisen ihottuman puhkeamisen vaaraa pikkulapsilla.
Parhaillaan Turun yliopistossa on menossa tutkimus, jossa selvitetään, ehkäisevätkö maitohappobakteerit allergioiden puhkeamista, jos niitä annostellaan äidille osana terveellistä raskauden ja imetysajan ruokavaliota.