Kirjoituksessa Jäämeriyhteydestä (Kaleva 17.2.) sivuutettiin EU:n liikenteen ydinverkon TEN-T pohjoinen käytävä. Perämerenkaari yritettiin saada Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä verkkoon mukaan jo 2002, mutta olimme auttamattomasti myöhässä.
Toimimme seuraavassa vaiheessa Perämerenkaarella entistäkin aktiivisemmin niin, että TEN-T-verkko tänne laajeni lopulta 2012.
2010–12 kulminoitui hyvä, yli kymmenvuotinen Perämerenkaaren ruotsalais-suomalainen, pitkälle Oulun-Luulajan yhteistyö. Kaaresta saatiin EU:n liikenteen ydinverkon TEN-T käytävä. Tätä tukivat yhdessä Suomen liikenneministeri Merja Kyllönen ja Ruotsin kollega Catharina Elmsäter-Svärd. Verkko päivitetään kymmenen vuoden välein ja hyväksytään seuraavan kerran EU:ssa 2022.
Parhaillaan annetaan lausuntoja valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032. Oulun kaupunki, maakuntaliitto ja Perämeren satamat ovat samalla ennakoivasti ottamassa aktiivisesti kantaa TEN-T-verkon täydentämiseen. Pyrkimyksenä on saada Oulusta eri liikennemuotojen solmupiste (Urban Node), johon kytkeytyisivät Perämeren satamat Raahe-Oulu-Kemi-Tornio. Tällä varmistettaisiin suoran EU-rahoituksen saanti satamahankkeille.
Satamien yhteinen tonnisto täyttää reilusti solmupisteen kriteerit. Toivottavasti tämä nosto onnistuu ja saadaan satamien kehittämiseen verkkojen EU:n (CEF) rahoitusta. Linjaus satamista on maakuntaliiton yhteistyöllä syntyneen pohjoista painottavaan strategiaan mukainen.
Ruotsalaiset ovat osanneet suoran rahoituksen käytön. 2012 he saivat heti rahoitusta, ratahankkeisiin (botnianbana), koska suunnitelmat olivat valmiina, Suomessa eivät kunnolla tehtyinä vieläkään. Ruotsalaisilla on ollut useamman satamankin kokonaisuus käytäntönä ja se on taannut rahoituksen satamahankkeillekin.
Vaikka artikkelissa keskityttiin kaukaiseen Jäämeriyhteyteen ei pitäisi unohtaa realistisempia yhteyksiä, kuten merikaapeliyhteyttä.