Pe­rä­kär­ryn ra­ken­ta­mi­seen tark­kuut­ta

Suurimmat puutteet tee-se-itse-kärryissä ovat valoissa ja jarruissa. Perävaunun huolto ja oikea kuormaaminen kannattaa muistaa turvallisuuden takia.

Huolto tärkeää . Peräkärryjen rakentaja Sauli Jurvakainen muistuttaa, että perävaunun kytkentälaitteen puhdistaminen estää kärryn kolinat vetokoukussa.
Huolto tärkeää . Peräkärryjen rakentaja Sauli Jurvakainen muistuttaa, että perävaunun kytkentälaitteen puhdistaminen estää kärryn kolinat vetokoukussa.
Kuva: Tapio Maikkola

Peräkärryn tekeminen onnistuu tee-se-itse-mieheltäkin. Aivan summamutikassa nikkarointiin ei tarvitse ryhtyä, sillä esimerkiksi katsastusasemalta saa seikkaperäisen ohjevihkosen, jossa kerrotaan peräkärryn eli perävaunun sallitut mitat sekä rakenne- ja rekisteröintimääräykset.

Ohjeita noudattamalla peräkärry saadaan sujuvasti rekisteriin ja säästytään ylimääräisiltä vaivoilta. Omavalmisteiset peräkärryt ovat useimmiten aivan laatutavaraa, kertoo Suomen Autokatsastuksen Ruskon katsastusaseman esimies Heikki Manninen. "Taso on kirjavaa, mutta pääsääntöisesti ne ovat hyviä", Manninen kehuu. Suurimmat puutteet ovat yleensä pieniä mittavirheitä valojen, heijastimien ja akselin kiinnityksissä. "Monesti ne johtuvat tietämättömyydestä ja saadaan kuntoon helposti." Mannisen mukaan puutteellisia peräkärryjä tulee katsastukseen vain muutamia vuodessa.



Omavalmisteinen ei kannata rahallisesti


Ruskon katsastusaseman katsastusmies Arvo Kallinen arvioi, että omavalmisteiseen peräkärryn tekeminen ei nykyään ole taloudellisesti erityisen kannattavaa. "Kaupasta saa tehdasvalmisteisia kärryjä jo niin edullisesti, ettei siinä oikein palkoille pääse."

Kallisen mukaan ensikertalainen peräkärryn tekijä joutuu melko usein tekemään korjauksia kärryynsä, jotta rekisteröintikatsastus onnistuu. "Valot ja heijastimet on yleensä vähän sinne päin. Jarruttomissa, alle 750 kilon kärryissä on joskus myös materiaali turhan köykäistä. Myös jousitus voi olla puutteellinen." Isommissa yli 750 kilon peräkärryissä jarruista, jousituksesta ja valmistusmateriaaleista on tiukemmat määräykset ja niiden suhteen tuleekin harvemmin ongelmia katsastuksessa.

Katsastusmies Pekka Ojala Oulun Testi- ja tarkastusasemalta sanoo, että etenkin jarrullisia perävaunuja pitäisi muistaa huoltaa. "Monesti vaunut seisoo talven yli ja käyttämättöminä jarrut voivat ruostua", Ojala muistuttaa. Jarrujen huolto ja testaaminen on tärkeää myös asuntovaunuissa ja esimerkiksi hevosten kuljetusvaunuissa. Muutama vuosi sitten poliisi tehoratsasi juuri hevosten kuljetusvaunuja niissä ilmenneiden vikojen takia. Ojalan mukaan tilanne on niiden suhteen kohentunut.

Kevyissä jarruttomissa peräkärryissä on Ojalan mukaan harvemmin ongelmia rekisteröintikatsastuksissa. "Valojen ja heijastimien sijoittelusta tulee jonkun verran huomautuksia, mutta eipä niissä isompia ongelmia ole."

Ojala ei pidä tavanomaiseen käyttöön tulevan perävaunun rakentamista itse kovinkaan kannattavana ainakaan taloudellisesti. Etenkin isojen jarrullisten peräkärryjen tekeminen vaatii jo ammattilaisen osaamista. Tehdasvalmisteisia kevytperävaunuja saa myös suhteellisen edullisesti, jopa alle 700 eurolla

Kesäkuun 2003 lopussa Suomessa oli rekisteröity yhteensä 569 858 perävaunua. Luvussa ei ole mukana puoliperävaunut eivätkä matkailuvaunut. Valtaosa perävaunuista, lähes 510 000, on alle 750 kg:n vaunuja. Kaikista perävaunuista 159 544 on omavalmisteisia.



Poliisi muistuttaa oikeasta kuormaamisesta


Poliisi on huolissaan suomalaisten peräkärryn käyttötavoista. "Etenkin kevytperävaunuissa on paljon puutteita", sanoo Liikkuvan Poliisin Pohjois-Suomen osaston päällikkö Kari Puranen. Peräkärryllä voi olla useita käyttäjiä, jolloin sen kunnossa pitäminen saattaa jäädä retuperälle. Omavalmisteiset kärryt pysyvät Purasen mielestä tehdasvalmisteisia kärryjä paremmassa kunnossa, koska ne ovat useimmiten omassa käytössä.

Suurimmat tekniset puutteet ovat yleensä valoissa. Purasen mukaan kevytperävaunujen säännöllisellä vuosikatsastuksella voitaisiin ehkäistä ainakin pahimmat puutteet. Alle 750 kg:n kevytperävaunuja ei tarvitse vuosikatsastaa.

Peräkärryn käyttäjä voi omalla toiminnallaan aiheuttaa vaaraa liikenteessä. Väärä kuormaaminen voi johtaa vakaviinkin onnettomuuksiin. "Takapainoisuus on kaikkein vaarallisinta, koska silloin vetoaisaan ja -autoon kohdistuu noste ja se voi johtaa tieltä suistumisiin", Puranen muistuttaa. Tänä vuonna ei Purasen muistin mukaan ole sattunut vakavia peräkärrystä johtuvia onnettomuuksia, mutta pienempiä tieltä suistumisia sattuu silloin tällöin.

Takapainoisen kuormaamisen lisäksi ylikuorma on riskitekijä. Liian painava kuorma voi räjäyttää renkaan tai ylikuumentaa pyöränlaakerit, jolloin ollaan vaikeuksissa. Poliisi puuttuu myös liian pitkiin kuljetuksiin tai kuljetuksen huonoon kiinnitykseen. Seurauksena on yleensä rikesakko tai sakkorangaistus.

Liikkuva Poliisi valvoo peräkärryjä normaalin liikennevalvonnan yhteydessä. "Keväällä, kun rakentaminen alkaa, tien päällä on paljon peräkärryjä, samoin mökkikauden alkaessa. Pitää muistaa myös, että peräkärryn kanssa suurin sallittu nopeus on 80 km/h. Se pääsee usein unohtumaan", Puranen sanoo.