Pensas- ja luon­non­mus­tik­ka ver­tai­lus­sa

Pensasmustikka ja metsämustikka ovat kuin kaksi marjaa, mutta identtisiä ne eivät ole. Vaikka marjat ovat sukua toisilleen, pensasmustikka ja metsämustikka ovat täysin omat lajinsa.

Metsämustikat ja pensasmustikat ovat täysin eri marjoja, joskin sukulaisia keskenään. Kokoeroa näiden marjojen välillä on melkoisesti ja pensasmustikat pysyvät paremmin kiinteinä.
Metsämustikat ja pensasmustikat ovat täysin eri marjoja, joskin sukulaisia keskenään. Kokoeroa näiden marjojen välillä on melkoisesti ja pensasmustikat pysyvät paremmin kiinteinä.

Pensasmustikka ja metsämustikka ovat kuin kaksi marjaa, mutta identtisiä ne eivät ole. Vaikka marjat ovat sukua toisilleen, pensasmustikka ja metsämustikka ovat täysin omat lajinsa.

Kummastakin löytyy luonnetta ja monipuolisuutta, ja ennen kaikkea ne ovat varsinaisia terveyspommeja.

"Molemmat ovat kelpo marjoja. Kumpaistakin voi käyttää lähes samoihin tarkoituksiin", toteaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan marttojen erikoisneuvoja Eija Tuukkanen.

"Piirakka, mustikkarahka, mustikkakukko, marjasalaatti ja mustikkasoppa onnistuvat yhtä hyvin pensas- kuin metsämustikoistakin."

"Erojakin löytyy. Pensasmustikka ei tahraa. Monet pikkulasten äidit arvostavat erityisesti tätä ominaisuutta", Tuukkanen sanoo.

"Pensasmustikan rakenne kestää hyvin käsittelyä. Se pysyy kauniina ja kiinteänä koristelussa esimerkiksi täytekakun päällä ja hedelmäsekoituksissa eikä värjää leivonnaisia. Se säilyttää arominsa ja kiinteytensä myös pakastuksessa."

Pensasmustikan hyvä säilyvyys perustuu siihen, että se on antimikrobinen eli se kestää tiettyjen bakteerien kasvua eikä homehdu helposti.

Pensasmustikka toimii myös napostelu- ja herkkumarjana isojen, kiinteiden ja makeiden marjojensa ansiosta.

"Metsämustikka on kuitenkin aromaattisempi, siitä ei pääse mihinkään. Jäinen metsämustikka puuron päällä on omaa luokkaansa", toteaa Eija Tuukkanen.

"Metsämustikka pitää syödä heti kun se on sulanut tai on vielä hieman jäässä. Muuten sen rakenne kärsii. Itse pakastan mustikat pieniin pusseihin tai rasioihin enkä lisää niihin sokeria. Kun ne käyttää nopeasti, maku ja rakenne eivät kärsi."

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) erikoistutkija Pirjo Mattila on tutkinut pensasmustikoiden ja metsämustikoiden terveysvaikutuksia ja hänellä on hyvä syy patistaa ihmisiä syömään ja keräämään molempia mustikoita, niin paljon hyvää niissä on.

"Molemmat marjat kuuluvat siihen parhaan 20 elintarvikkeen ryhmään, jossa on paljon terveysvaikutteisia aineita. Metsämustikka sijoittuu ryhmässä neljänneksi ja pensasmustikka kuudenneksi. Kaiken kaikkiaan ryhmässä on 16 eri marjaa, joten kaikki marjat ovat suositeltavia", toteaa Pirjo Mattila.

"Pensasmustikka sisältää sukulaisensa tavoin fenolisia yhdisteitä eli antioksidantteja, mutta marjojen fenoliyhdisteiden koostumus on marjoilla erilainen. Pensasmustikka on herukoiden veroinen, luonnonmustikka hieman parempi."

"Marjoja pitäisi syödä säännöllisesti 100-200 g päivässä. Tuoreissa marjoissa ravintosisältö on parhaimmillaan. Säilönnässä kannattaa käyttää mahdollisimman pehmeitä menetelmiä eikä keitellä mehuja ja hilloja turhaan. Hillosokerin käyttö on kannatettavaa, koska silloin hilloa ei tarvitse paljonkaan keitellä. Mehuissa menetetään jonkin verran fenolisia yhdisteitä, koska niitä on paljon juuri marjojen kuorissa. Pakasteina vitamiinit ja terveysvaikutteiset aineet säilyvät parhaiten."