Kansainvälisen judoliiton villillä kortilla Ateenan olympiatatamille ponnistanut Timo Peltola sinnitteli miesten 100 kilon sarjassa 16. parhaan joukkoon. Peltola voi olla saavutukseensa tyytyväinen, sillä polvivaivan ja keväällä iskeneen virusperäisen taudin jäljet näkyivät kuntopohjassa, josta Peltola otti Ateenassa kaikki irti.
Peltola nousi tatamille Ateenassa kolme kertaa ja voitti otteluistaan yhden. Hän eteni suoraan toiselle kierroksella ja nousi 16. parhaan joukkoon kukistamalla Dominikaanisen tasavallan Jose Eugenio Vasquezin ipponilla ajassa 2.46. Ippon irtosi tyylikkäällä heitolla.
Etukäteen tuntemattoman Vasquezin jälkeen Peltola puursi kolmannen kierroksen ottelussa täydet viisi minuuttia Valko-Venäjän Ihar Makaraun kanssa. Helsinkiläinen eliminoi tehokkaasti viime vuoden MM-kisojen pronssimitalistin parhaat aseet, mutta otti matkalla kolme varoitusta, jotka toivat tappion.
Kun Makarau kukisti Peltolan jälkeen Georgian Iveri Jikuraulin, se nosti Peltolan keräilyeriin. Keräilyottelussa Kazakstanin Askhat Zhitkejeviä vastaan Peltola otteli kolmatta kertaa kahden tunnin sisään, eikä kehossa enää tahtonut riittää ruuti. Kiusaksi ilmaantuivat myös sydämen rytmihäiriöt.
- Ne alkoivat matsin aikana. Ne on yleensä saatu kuriin lääkehoidolla, Peltola totesi rytmihäiriöistä.
Kuntopohja petti
Kazakstanilainen korjasi keräilyeräottelusta voiton kahdella waza-arin arvoisella suorituksella. Hän sai pisteet vastaheitolla ja hänen edukseen tuomitulla Peltolan uhrautumisheitolla. Se olisi voitu tuomita myös helsinkiläisen hyväksi, kuten yksi ottelun tuomareista asian näki.
Peltolaa torstaiset ottelut eivät jääneet kaivamaan. Hän tunnusti, että jo Makarautaa vastaan kädet ja jalat alkoivat olla maitohapon jäykistämiä. Yritys pysyi kovana myös kazakstanilaista vastaan, mutta kun alla oli vajaaksi jäänyt harjoituskausi, ei kunto ollut parhaimmillaan.
- Se oli suurin syy miksi tuli turpaan, Peltola ruoti kuntoaan.
Peltola, 32, on viime vuodet kannatellut suomalaisen miesjudon lippua kansainvälisissä arvoturnauksissa. Toistaiseksi hän on ollut lähimpänä huippumenestystä vuoden 2001 EM-tatamilla Pariisissa, jossa hän putosi niukasti loppuottelusta.
Tatamille tai valmentajaksi
Ateenan turnaus oli eräällä tapaa Peltolan uran kulminaatiopiste. Ura jatkuu varmasti, mutta vielä ei ole selvää, jatkuuko se ottelijana vai mahdollisesti valmennustehtävissä.
- Treenimotivaatio on korkea. Syksyllä mennään polvileikkaukseen ja sen jälkeen otetaan vuoden verran rauhassa ja koetetaan saada yleisvointi yhteistyöhön treenimotivaation kanssa, Peltola kiteytti haastettaan.
Peltola palaa syksyllä neljän vuoden virkavapaan jälkeen Helsingin Eteläsataman tullivartijan tehtäviin. Jos kilpailu-ura jatkuu vuoden kuntouttavan harjoitusjakson jälkeen, hän jättää päivätyöt taas joksikin aikaa ja keskittyy harjoitteluun. Jos ura ei jatku, Peltola harkitsee valmennustöitä.
Peltolan mielestä suomalaisessa miesjudossa löytyy lahjakkuuksia, joilla on eväät lajin kansainväliselle huipulle asti, kuten Ahvenanmaan Samuel Mäki ja Kuopion Mika Toroi. Samaan ryhmään kuuluvat myös Varkauden Aarne Pitkänen ja Riihimäen Jaana Sundberg, jolle Judoliitto anoi villiä korttia Ateenaan.
