Kalevan artikkelissa 14.12. vanhojen turvetuotantoalueiden ja peltoheittojen metsittäminen nähtiin negatiivisessa valossa. Parempana vaihtoehtona pidettiin suonpohjien muuttamista kosteikoiksi ja peltojen jättämistä metsittymään luontaisesti.
Kosteikot ovatkin hyvä ratkaisu kohteille, joiden kuivatus ei ole helppoa. Kaikista ei kuitenkaan saada kosteikkoja tai ennallistuvia soita, muun muassa maaston korkeussuhteiden vuoksi.
Metsitystukilainsäädännön tarkoituksena on edistää hiilensidontaa, kuten artikkelissa mainittiin. Turvepellot ja suonpohjat ovat Suomessa suuria kasvihuonekaasujen lähteitä. Hiilidioksidin lisäksi niiltä vapautuu dityppioksidia, joka on hiilidioksidia noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.