Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan tehtävämäärä kasvoi lähes 12,5 prosenttia viime vuonna edellisvuodesta.
Hälytystehtäviä kertyi 4 847, yli 500 enemmän kuin edellisvuotena.
Tehtävämäärä kasvoi erityisesti Oulussa.
Hälytystehtävien määrä kasvoi lähes kaikissa onnettomuustyypeissä.
Merkittävin kasvu oli vahingontorjunta-, paloilmoitin- ja sekalaisten tarkastus- ja varmistustehtävien määrissä, joita oli lähes kolmasosa kaikista tehtävistä.
Maastopaloja sammutettiin 195 kertaa, yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Pelastuslaitos pitää määrää silti siedettävänä erittäin lämmin kesä huomioiden.
Varsinaisia rakennuspaloja sammutettiin sata kertaa, joka on lähellä aiempien vuosien keskiarvoa.
Tuuli, lämpö ja kuivuus
Hälytystehtävien määrä kasvulle on joitain selittäjiä.
Suurin osa vahingontorjuntatehtävistä aiheutui kesä- ja elokuun myrskypäivien tuulituhoista.
Kuiva ja lämmin kesä lisäsi maastopalojen määrää, mutta myös muun muassa savuhavaintojen tarkistamisesta aiheutuvaa tehtävämäärää.
Yli kuuden prosentin kasvu ensihoitotehtävissä näkyi väistämättä myös ensihoitoa tukevien ensivaste- ja avunantotehtävien määrässä. Kyseessä on usein kiireellinen oven avaus ensihoidolle tai potilaan siirrossa avustaminen.
Ensihoitotehtäviä 51 178, kun vastaava määrä oli edellisvuonna 48 160.
Virheellisiä paloilmoituksia
Pelastustoimen toimintaa vaativien liikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut lähes vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kasvu ei selity sillä, että liikennesää olisi jatkuvasti huonontunut, riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta sanoo.
Olisiko syynä se, että matkapuhelimet helpottavat avun hälyttämistä liikenneonnettomuuspaikalle?
Vai se, että matkapuhelinten käyttö on lisännyt tarkaamattomuutta liikenteessä?, Honkakunnaspohtii
Huolellisuutta pitäisi saada erityisesti iltapäiväliikenteeseen, jossa tapahtuu yli kaksinkertainen määrä liikenneonnettomuuksia aamupäiviin verrattuna.
Ratkaisu pitäisi löytää myös tarkastus- ja varmistustehtäviin, joita aiheuttaa paloilmoitinlaitteiston virheellinen toiminta, Honkakunnas toteaa.
Kyseessä on yleisimmin huolimaton ruuan valmistus tai korjaus-/huoltotyö, josta aiheutuu niin paljon käryä, pölyä, tärinää ja muuta häiriötä, että tilan palonilmaisin reagoi.
Paloilmoitintehtävistä yli 90 prosenttia on virheellisiä.