Pek­ka­ri­nen: Työ­tun­nit vä­hen­ty­neet rajusti - ”Näin Suomi ei sel­viy­dy”

Keskustan kansanedustajan ja talousvaliokunnan puheenjohtajan Mauri Pekkarisen mukaan vuodesta 1989 alkaen vuosittainen työtuntien määrä on vähentynyt 554 miljoonalla työtunnilla.

Mauri Pekkarinen (kesk.) kiinnittäisi huomiota erityisesti työllisyyteen.
Mauri Pekkarinen (kesk.) kiinnittäisi huomiota erityisesti työllisyyteen.

Suomessa työtuntien määrä on vähentynyt rajusti 25 vuodessa. Keskustan kansanedustajan ja talousvaliokunnan puheenjohtajan Mauri Pekkarisen mukaan vuodesta 1989 alkaen vuosittainen työtuntien määrä on vähentynyt 554 miljoonalla työtunnilla.

– Siis yli puoli miljardia työtuntia vähemmän vuodessa. Samaan aikaan työikäisten väestön määrä kasvoi vuoteen 2010 asti.

Pekkarisen mukaan luvut kuvaavat sitä, kuinka dramaattisesti työnteon määrä on Suomessa vähentynyt.

Ja alamäki jatkuu. Pekkarinen sanoo, että työtuntien määrä vähenee lähitulevaisuudessa vielä noin 60–70 miljoonalla työtunnilla vuodessa.

– Mitä yritän näillä lukemilla sanoa? Sitä, että näin Suomi ei selviydy ja kestävyysvajetta ei saada kuntoon ellei työpanoksen määrää kyetä radikaalisti nostamaan.

Sunnuntaina julkaistussa Lännen Median jutussa OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ja  Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä ehdottivat talouslääkkeeksi työtuntien lisäämistä.

Heiskanen sanoi, että työajan pidentäminen olisi kivutonta, koska se ei leikkaa ostovoimaa. Äimälä puolestaan kertoi, että tuotantokustannukset tuotetta kohden laskevat ja tuotteet voidaan myydä halvemmalla markkinoille, kun palkkansa eteen joutuu tekemään enemmän työtä.

Pekkarinen: Katse työttömiin

Pekkarisen mielestä työssäkäyvien työaikojen pidentämisistä voitaisiin keskustella, mutta hän siirtäisi katseet muun muassa työttömiin ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin.

– Meillä on näitä reservejä, jotka vastaavat noin 380 miljoonaa työtuntia vuodessa. Heistä merkittävä osa voitaisiin saada takaisin työmarkkinoille. Meillä on työkyvyttömyyseläkeläisiä, jotka voisivat periaatteessa palata työelämään tai voisivat hyvällä kuntoutuksella välttyä kokonaan työkyvyttömyyseläkkeeltä.

– En kuvittele, että kaikkia saataisiin työelämään, mutta jos jo puolet saataisiin töihin, niin se olisi hyvä.
Pekkarinen muistuttaa, että työssäkäyvien työtuntien määrä ei ole radikaalisti pudonnut.

– Vuonna 1989 työikäisistä merkittävästi suurempi määrä oli työelämässä.

Mutta miten tehdä töitä, jos niitä ei ole tarjolla? Pekkarisen mielestä Suomessa pitäisi pystyä samalla luomaan työpaikkoja ja lisäämään työvoiman tarjontaa.

– Se toimii molemmin päin. Ei työnantaja lisää työtä, ellei ole tietoa, että työvoimaa on tarjolla.

Pekkarisen mukaan suomalaisten pitäisi olla valmiita yhteiskuntasopimukseen, jossa kaikki sitoutuisivat tekemään enemmän ja entistä useampi, joka ei ole työelämässä, olisi valmis töihin.

– Jos samalla puretaan niitä rakenteita, jotka estävät työelämän riittävän joustavuuden, voimme edellyttää sijoittajilta lisää investointeja Suomeen. Se koskee myös valtion investointeja.

Pekkarinen sanoo, että valtion kykyä panostaa uuden työn luomiseen velkarahalla avautuu esimerkin kautta:

– Kun valmiiksi velkainen kansalainen menee pankinjohtajan puheille ja sanoo, että minulla on paljon velkaa, mutta haluan lisää velkaa ja aion tehdä vähemmän töitä, niin mitä luulet pankinjohtajan vastaavan?

– Valtion kohdalla on sama asia. Jos valtiolla on paljon velkaa ja lupaat tehdä töitä entistä enemmän ja tuottavammin, niin pankinjohtaja tietää, että voit selvitä velasta.

EDIT: Pekkarisen ilmoittamat luvut on saatu työ- ja elinkeinoministeriöstä ja ne perustuvat tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Juttua on korjattu Pekkarisen kommenttien osalta maanantaina 20.10. klo 15.08.