Museovirasto haluaisi Pattijoella sijaitsevan Kastellinlinnan jätinkirkon Unescon maailmanperintöluetteloon Egyptin pyramidien ja Kiinan muurin joukkoon.
Kastellinperän Linnakankaalla, kymmenen kilometrin päässä Pattijoen keskustasta sijaitseva soikion muotoinen kookas kivikehä on Suomen vajaasta 50 jätinkirkosta merkittävin. Pinta-alaltaan reilun 2 000 neliömetrin laajuinen Kastellinlinna on myös kivikehistä suurin: jätinkirkon valli kohoaa parhaimmillaan jopa kahden metrin korkeuteen.
Museoviraston tutkijan Markku Torvisen mukaan Kastellinlinnaa olisi nyt päästävä penkomaan perin pohjin.
"Tutkimustietoa tarvitaan, jotta kohdetta voidaan esittää Unescon listalle. Lisäksi jätinkirkko tulee kunnostaa."
Torvinen selvittelee parasta aikaa kanavia tutkimuksen rahoittamiseksi. Kapulana esihistorian tarkemmassa selvittämisessä on kuitenkin tutkijan mukaan se, että kunnassa ei täysin ymmärretä jätinkirkon arvoa.
"Muinaisjäännösten tutkiminen ja kunnostaminen eivät suoraan tuota työpaikkoja, mutta ruokkivat kyllä matkailua", Torvinen korostaa.
Pattijoen jätinkirkko olisi maailmanperintöluettelossa toinen arkeologinen kohde Suomessa. Listalla on jo Sammallahden pronssikautinen muinaisjäännösalue Lapin kunnassa Ala-Satakunnassa. Unescon maailmanperintöluettelossa on lähes 700 kohdetta 122 maassa. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan rannikolle sijoittuvista jätinkirkoista tiedetään toistaiseksi melko vähän. Niiden arvellaan olleen hylkeenpyytäjien tukikohtia kivikauden lopulla, noin 4000 vuotta sitten.
Jätinkirkot eivät olleet katettuja, vaan tuulelta suojaavia vallituksia. Kivikehien sisällä saattoi olla asumuksia, esimerkiksi Kastellinlinnan sisä- ja ulkopuolelta on löydetty jäänteitä kivikautisista asuinpaikoista.
Jätinkirkkojen vetovoima piilee siinä, että ne erottuvat selkeästi maastosta toisin kuin vaikkapa asuinpaikat, joista ei välttämättä ole maanpinnalla merkkejä lainkaan.
Jo vuosikymmeniä sitten huomioitu Kastellinlinna on noussut jälleen esille, kun Museovirasto on yhdessä Pohjois-Pohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa kartoittanut maakunnan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Viimeksi listattiin Siikalatvan, Lakeuden ja Raahen seutukunnan muinaisjäännökset, joita löytyi kaikkiaan 311. Suomessa tunnetaan noin 14 000 kiinteää muinaisjäännöstä.