Venom mellastaa huomenna lauantaina Oulun Teatrialla K18-keikalla. Liput 30/27 euroa.
Englannin Newcastlessa 1970-luvun lopulla perustettu Venom on yhtye, joka ei ole koskaan suostunut kompromisseihin. Okkultismille, salatieteille ja kauhuelokuville sydämensä menettänyt yhtyeen laulajabasisti Cronos uskoo, että juuri tinkimätön asenne musiikkiin on pitänyt yhtyeen pinnalla pitkään.
"Kun työstimme ensimmäistä levyämme studiossa, törmäsimme orkestereihin, joista yksi halusi olla uusi Judas Priest, toinen Jethro Tull ja kolmas Deep Purple. Mutta me teimme jotain aivan muuta, ja olimme oma itsemme", riuska laulava basisti muistelee.
Taiteilijanimensä muinaiselta kreikkalaiselta jumalalta ottanut Cronos kertoo, että Venom haki uudelle Black Metal -levylleen samanlaista tunnelmaa, kuin vuonna 1981 ilmestyneelle Welcome To Hell -debyytilleen.
Yhtyeen järjestyksessä kuudennentoista levyn saundi on velkaa niin itse Venomille kuin 1970-luvun lopun amerikkalaiselle juuripunkille. Musiikkia siivittävät särölle ajetut rumpukompit ja ilmaa rikkirevittyinä leikkaavat basso- ja kitarariffit.
"Halusimme levylle samaa livemäistä tunnelmaa kuin vanhojen aikojen rocklevyille, mutta samalla työstää siitä niin raskaan kuin mahdollista", Cronos tiivistää.
Venomin ovat tunnustaneet esikuvakseen Metallican ja Megadethin kaltaiset bändit, jotka aloittelivat uraansa pienissä klubeissa ja päätyivät lopulta isoille stadioneille.
"Vaikka musiikkimme oli uran alussa monien mielestä täysin silmitöntä melua, olen iloinen siitä että meidän onnistui kylvää siemenemme raskaan rockin maaperään näinkin hyvin", Cronos iloitsee.
Cronos pitää Venomia puhdasverisenä rockyhtyeenä, joka kunnioittaa perinteisen länsimaisen rockin viime vuosisadan alun jatsiin ja rhythm´n´bluesiin juurtuneita perinteitä, ja pioneereja.
Vielä 1950-luvun puolessa välissä rivakkaa rockia pidettiin hiilihangollaan syntisiä takamukseen pökkivän vanha vihtahousun keksintönä. Nykyisin rajumpikin rock on viattomaksi kategorisoitua lanteiden keikutusta.
"Musiikkimme on ollut alusta lähtien paholaisen musiikkia", Cronos murjaisee.
Kristinuskoon roisi laulajabasisti suhtautuu maltillisen epäilevästi.
"Miksi en voisi juoda kahta tuoppia olutta, jos oikeasti niin haluan, tai lojua aamulla sängyssä tuntia tavallista pitempään? Kristinuskon ongelma on siinä, että sen opinkappaleet kieltävät ihmisiltä asioita, jotka kuuluvat normaaliin elämään."
Salatieteitä ja okkultismia Cronos pitää ehtymättömänä laulujen lähteenä, mutta tähdentää, että sellaistenkin laulujen, kuten Antechrist, Lucifer Rising tai Maleficarvm, taustalta saattaa löytyä monia tasoja.
"Venomin tuotannosta löytyy lauluja sarjamurhaajista ja veressä kylpevistä hulluista hallitsijoista, mutta myös todella arkisista asioista, joiden kautta toivon voivani auttaa ihmisiä kohtaamaan vähemmän miellyttäviä asioita", Cronos tarkentaa.
Hengästyttävää vauhtia puhuva ja välillä räväkkään nauruun rävähtävä laulajabasisti tunnustaa, että hänen kiinnostuksensa mustaan magiaan ja pakanakultteihin selittyy Pohjois-Englannissa Newcastlen massiivisessa teollisuuskaupungissa vietetystä lapsuudesta.
"En ole koskaan pelännyt outoja tarinoita, koska kuulin jo pikkupoikana juttuja druideista ja pakanoista."