Ainakin kolme ihmistä on kuollut Suomessa pudottuaan asuinkerrostalon parvekkeelta sen kaiteiden rakenneongelman takia. Kahdesti parvekkeen lasitus on pettänyt tai irronnut. Kerran ihminen horjahti sementtikuituisen levyn läpi.
Toistuvien onnettomuuksien perusteella kerrostalojen parvekkeiden turvallisuus ei ole lähellekään kohdallaan. Riskejä saattaa piillä sadoissa ellei peräti tuhansissa parvekerakenteissa eri puolilla Suomea.
Onnettomuustutkintakeskus totesi sementtikuitulevyn sopimattomaksi estämään putoamista parvekkeelta. Testien mukaan sementtikuitulevy voisi pettää jo silloin, jos pieni 3–6 -vuotias lapsi törmäisi siihen. Myöskään lasilevyjä ei ole mitoitettu tarpeeksi lujaksi kestämään sitä vasten kaatuvaa tai edes nojaavaa ihmistä.
Oulussa parvekelasi hajosi kymmenennessä kerroksessa itsestään ja sirpaleet ropisivat kävelykadulla ihmisen päälle. Vastaavasti vuosi sitten Tampereella parvekelasi putosi seitsemännestä kerroksesta kadulle. Kevättalvella 2023 hoivakodin parvekelasi Järvenpäässä mätkähti niin ikään itsestään maahan.
Parvekkeiden rakenteista johtuvat lukuisat vaaratilanteet herättävät kysymyksiä paitsi tuoteturvallisuudesta niin myös rakentamisen tasosta. Vahinkoja toki voi sattua, mutta toistuvat ongelmat kertovat väistämättä siitä, että rakentamisen laatu ja sen valvonta eivät ole kaikilta osin kohdallaan Suomessa.
Asuinkerrostalojen rakentaminen kiihtyi kymmenisen vuotta sitten 2010-luvun lopulla. Uusien kerrostaloasuntojen määrä suurissa kasvukeskuksissa kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Samalla asuinkerrostalojen omistusrakenne muuttui huomattavasti, kun kotitalouksien sijasta kiinteistösijoittajat valtasivat huoneistot uusista kerrostaloista.
Kehitys ohjasi rakennuttajia tekemään asuntoja teollisesti, nopeasti ja paljon. Kun ammattimaisia kiinteistösijoittajia kiinnosti Suomen vakaat vuokramarkkinat kasvukaupungeissa, rakennuttajat keskittyivät tuottamaan asuinneliöitä tiivisti pienikokoisiin huoneistoihin.
Jälkikäteen voi kysyä, tehtiinkö turhan nopeasti liian paljon? Ja vähensikö edullinen teollinen sarjatuotanto paitsi laatua niin myös asuinviihtyvyyttä? Parvekkeisiin liittyvät ongelmat ovat nyt paljastaneet vähintään rakentamisen tuoteturvallisuuden heikkouksia.
Parvekelasitukset alkoivat yleistyä ensiksi jälkiasennuksina vanhoissa kerrostaloissa. Uusissa kohteissa lasitettuja parvekkeita on pidetty jo parikymmentä vuotta itsestäänselvänä varustuksena, joka lisää etenkin kesäisin asuinalaa.
Parvekkeet ja niiden lasitus eivät ole historiallisesti ehkä niin käänteentekevä muutos asuinkerrostaloissa kuin vesiklosetti tai sähkövalo, mutta aikansa muoti-ilmiöksi parvekkeita voi kutsua – samoin kuin saunaa kerrostaloyksiössäkin.
Muoti-ilmiön kanssa käy usein niin, etteivät säädökset ja viranomaisvalvonta pysy kysynnän perässä. Parvekkeiden rakenteisiin liittyvissä riskeissä tämä saattaa pitää paikkansa.
Rakennusvalvonta joutuu nyt jälkikäteen kehottamaan taloyhtiöitä ja omistajia tarkistamaan parvekkeiden turvallisuutta. Jos parveke joutuu väliaikaiseen käyttökieltoon, huoneiston hinnassa maksettu lisätila osoittautuu turhaksi.