4 annosta
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
8 dl kasvislientä
200 g tuoretta parsaa
1 prk (200 g) Hovi kevyt yrtti-pippuria
mustapippuria myllystä
suolaa
1 prk (150 g) crème fraîchea
1 nippu tuoretta vihreää parsaa (n. 500g)
0,5 dl paahdettuja pinjansiemeniä
parmesanjuustoa
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 rkl vettä
1 dl paprikaa pieninä kuutioina
suolaa, pippuria
0,5 dl öljyä
Alunperin Matti Rauhala näki artikkelin parsan kasvatuksesta, innostui ja alkoi selvittää, onnistuisiko se Oulun korkeudellakin.
"Keväällä ensimmäinen omasta maasta saatava vihreä on parsa. Kaupungin puutarhaneuvoja Erkki Lyijynen antoi sitten tietoa, miten homma tapahtuu. Parsa vaatii aurinkoa, paikan pitää olla sorastettu ja kalkituksesta on huolehdittava."
Kun Matti ja Asta Rauhala kertovat syövänsä itse kasvattamaansa parsaa, vieraat epäilevät.
"Keski-Euroopassahan sitä viljellään, johon vastaan, että viljellään sitä Oulussakin", nauraa Matti Rauhala.
Valkea parsa on Asta Rauhalan suosikki. "On kuin samettia söisi."
Pariskunta tarkistaa viljelmänsä lähes päivittäin ja keittää parsat heti nautittavaksi. Parsan makua he pitävät niin hienona, ettei se kaipaa mitään maustamisia. Joskus he kuitenkin lorauttavat keitinveteen oliiviöljyä, maustavat sen valkosipulilla tai lihaliemellä.
Parsan viljely
Parsaa voi viljellä valkoisena tai vihreänä. Siinä on paljon vitamiineja, mutta vähän energiaa. Parhaita syötäviä ovat emikasvin paksut varret, mutta ohuemmat hedeyksilötkin maistuvat.
Kasvatus on aluksi työlästä, mutta kasvuun päästyään parsa pukkaa versoja kymmeniäkin vuosia ja vaatii vain kohtuullista hoitoa.
Kasvatus aloitetaan joko siemenestä tai valmiista taimesta. Valitettavasti taimia ei tahdo löytyä puutarhoista, mutta ainahan voi kääntyä parsaa jo kasvattavan tuttavan puoleen ja pyytää taimia.
Taimikasvatus kestää ennen istutusta kaksi vuotta. Taimia varten kaivetaan vako, jonka pohja täytetään puolilleen hyvää kompostia ja vahvaa multaa. Taimet istutetaan noin puolen metrin välein ja rivien väli on metri. Sitten ne peitetään mullalla maan rajaan saakka. Lopuksi taimet kastellaan kunnolla.
Meillä kannattaa muistaa, mitä syvemmälle parsan istuttaa, sitä paremmin se kestää talven pakkaset
Parin kesän aikana pintaan lisätään katetta, huolehditaan kosteudesta ja kitketään rikkaruohot. Parsa rehevöityy ja kasvattaa juurakkoa tänä aikana. Syksyllä tuleentunut versosto leikataan.
Sadonkorjuu
Kolmantena vuotena on ensimmäinen satovuosi, jolloin parsaa pääsee korjaamaan viikon ajan. Seuraavina vuosina sadonkorjuuaikaa voi pidentää jopa kuukauteen asti. Liian pitkään jatkunut sadonkorjuu vähentää kuitenkin seuraavan vuoden satoa.
Sopiva korjattavien versojen pituus on noin 15 senttiä. Versot katkaistaan hieman maanpinnan alapuolelta joko kiertämällä tai veitsellä. Vihreää parsaa ei tarvitse kuoria.
Jos varsia ei katkaista, niistä kasvaa korkea, tummanvihreä liuskalehtinen pensas.
Keväinen parsa-juustokeitto
tarjoiluun:
Hienonna sipuli ja valkosipulin kynsi. Kuullasta ne voissa, älä ruskista. Sekoita joukkoon vehnäjauhot. Kaada päälle kasvisliemi. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää parsat liemineen ja kuumenna. Soseuta, lisää tuorejuusto ja mausta.
Keitä parsat sipulin ja valkosipulin kanssa kypsiksi vähässä, suolalla maustetussa vedessä. Soseuta ainekset keitinliemeen, esim. sauvasekoittimella.
Lisää vettä tarvittava määrä ja mausta kasvisliemikuutiolla sekä pippurilla ja suolalla.
Suurusta keitto vesitilkkaan sekoitetuilla vehnäjauhoilla ja anna kiehua kannen alla hiljalleen muutama minuutti.
Lisää lopuksi Hovi tuorejuusto, sekoita ja kuumenna.
Tarjoa keiton kanssa crème fraîchea. Keitto sopii aterian alkuruoaksi.
Balsamicoparsaa
kastike:
Sekoita kastikkeen ainekset keskenään.
Huuhtele parsat. Leikkaa parsoista kova kantaosa pois, kuori ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä noin viisi minuuttia.
Nostele parsat lautaselle ja kaada päälle kastiketta. Ripottele pinnalle paahdettuja pinjansiemeniä ja höylää päälle vielä muutama parmesanlastu.
Tarjoa vastapaistetun leivän kanssa.
