Oulu
Viikko sitten lauantaiaamuna Kastellin yläasteella kuhisi enemmän tai vähemmän innostuneita oppilaita; joukosta löytyi myös opettajia ja vanhempia. Syynä melskeeseen oli Unicef-teemapäivä.
Oppilaat kokoontuivat erilaisiin työpajoihin, jotka käsittelivät päivän aihetta. Koulun aulassa järjestettiin kirpputori.
Kotitaloudenluokassa oppilaat valmistivat afrikkalaisia pikkuleipiä, joita tarjoiltiin päivän mittaan käytävillä. Kahvia ja vohveleita sai pientä maksua vastaan, ja rahat menivät Unicefille.
"Meillä on esillä Reilun Kaupan tuotteista kahvia ja banaaneja. Lisäksi tutustutaan eri kulttuurien leivontatapoihin", kertoi kotitalouden opettaja Leena Lehosmaa. Lehosmaan mukaan oppilaat värkkäsivät leivonnaisia sulassa sovussa, eikä kapinamieltä ollut havaittavissa.
Pöydän äärellä istuskeleva perhe Marja-Riitta, Pekka sekä pieni Annika Immonen olivat tulleet maistelemaan vohveleita ja kahvia. Heidän mielestään oli mukavaa, kun koulussa nostatetaan yhteishenkeä tämäntapaisilla tapahtumilla.
Apua kehitysmaille
"Mä käärin sideharsoja, jotka menee sitten Ilembulan sairaalaan apua tarvitseville. Oon ennenkin tehnyt tätä hommaa ala-asteella, ja on me annettu suoranaisia rahalahjoituksiakin Unicefille. Mun mielestä Unicefin pitäis mainostaa toimintaansa enemmän, jotta ihmiset tietäis siitä", seitsemäsluokkalainen Samuli Jussheikki kertoi. "On vähän tylsää, kun on koulua lauantaina, mutta tapahtuma on ihan mukava, kun saa auttaa ihmisiä."
Harsoja toisessa luokassa käärivät Ville Välimaa, Olli Paananen ja Matti Reinikainen olivat samaa mieltä. "Siteiden kääriminen menee jutellessa, mutta olisi mukava, jos tällainen tapahtuma järjestettäisiin mieluummin arkipäivänä."
Siteitä revittiin ja käärittiin oppilaiden kotoa tuoduista kankaista.
Käsityöluokassa joukko tyttöjä näpersi nukkeja Unicefin omista kaavoista. Ihmiset voivat Suomessa "adoptoida" nukkeja itselleen. Rahat menevät Unicefin hyvään tarkoitukseen.
Salissa musiikin pauhatessa kahdeksasluokkalaiset tytöt harjoittelivat afrikkalaista työtanssia. Tanssissa käytettävät kepit symboloivat kuokkia.
"Se on pärrä", musiikinopettaja Aila Knihtilä huudahti kaiken huminan ja pärinän keskeltä. Eriskummallinen, puusta valmistettu puikulamainen kapine on peritty Suomeen Australian aboriginaaleilta.
"Perinne on tullut Suomessa tutuksi pikkupoikien huvina. Niitä kiinnitetään pyörän renkaisiin, ja niistä lähtee räpisevä ääni siinä ajellessa", kertoi Knihtilä. Ideana on opetella oikea pyöritystapa, sillä pärrien tekijät aikoivat esiintyä päivän lopussa ja "musisoida" niiden kanssa koko koululle.
Toisaalla väritettiin opettajien ohjauksella valkoiseen lakanaan piirrettyjä, erikielisiä joulutervehdyksiä. Kielistä löytyy muun muassa kiina, espanja ja ranska.
"Idea saatiin Unicefin joulukorteista, ja lakana jää toistaiseksi koululle näytille", ruotsinopettaja Pirjo Koskinen kommentoi. Oppilaat itse olivat hyvin ylpeitä taideteoksestaan, joka oli varsin värikäs ja kansainvälinen.
Kuvaamataitoluokassa haiskahti märkä savi. Kyseessä olivat tietenkin tulevien picassojen tuotokset, afrikkalaiset naamiot.
Yhdeksäsluokkalainen Ville Huotarin kommentit naamioista olivat: "Hassuja. Mutta mä olen hassumpi."
Fysiikka-kemianluokassa oli myös toimintaa. Siellä kyseisistä oppiaineista kiinnostuneet harvat ja valitut tutkivat vettä, joka on tärkeä elementti kehitysmaiden jokapäiväisessä elämässä.
Päivän päätteeksi seurasimme juhlasalissa oppilaiden tekeleitä, muun muassa ilmaisutaitopajassa olleiden oppilaiden runoja sekä Comenius-projektiin kuuluvaa yhdeksäsluokkalaisten suvaitsevaisuusvideota.
"Maailma on niin lavea"-parodia on toimittaja-kirjailija Jukka Ukkolan käsialaa. Sen ohjasi ilmaisutaidon- ja äidinkielenopettaja Kaisa Hautamäki ja ilmaisutaidonryhmäläiset käänsivät ja näyttelivät sen englanniksi. Se lähetetäänkin muihin koulumme Comenius-projektimaihin.
Jutun kirjoittivat Kastellin koulun 9-luokkalaiset Nadja Mikkonen, Reeta Kallio, Mari Jokikokko, Noora Harju ja Mona Marttinen.