Par­la­men­tis­ta skeit­tai­luun Stras­bour­gis­sa

Ryhmä Utajärven lukiolaisia otti kaiken irti, kun kutsu kävi Euroopan parlamenttiin Strasbourgiin. 15:sta eri maasta tulleet 450 nuorta koukkasivat kokoukseen komeasti Pariisin kautta.

Meppien paikoilla. Petteri Pirttikoski, Heikki Lesonen ja Teemu Sipola ottivat Strasbourgissa tuntumaa eurooppalaiseen päätöksentekoon.
Meppien paikoilla. Petteri Pirttikoski, Heikki Lesonen ja Teemu Sipola ottivat Strasbourgissa tuntumaa eurooppalaiseen päätöksentekoon.
Kuva: Petri Hakkarainen

Vaikka Pariisi ihmeineen oli hieno kokemus, tarttui myös Strasbourgista mukaan paljon muisteltavaa. Suomea edustavaksi kouluksi tällä kertaa mukaan valitun Utajärven pienen lukion 23 oppilaan ryhmä sai tiiviin parlamenttipäivän aikana tehokuurin EU-tietoutta.

"Erittäin antoisa reissu. Päivä selvensi paljon asioita. Työryhmissä oli hyvä meininki; opetimme skoteille suomea ja he meille skottislangia", Jani Ijäs velmuili pitkän palaveripäivän jälkeen.

Jani ja muutama muu pahasti skeittailun lumoihin uponnut ehti ennen kotimatkaa testaamaan myös Strasbourgin sopivuutta rullalaudan alle. Jo Pariisin portaikoiden ja marmoripihojen katselu aiheutti laudattomille pahoja vieroistusoireita, ja Strasbourgissa kuume pakotti sitten marssimaan lautakauppaan

"Älyttömän hieno kaupunki lautailuun. Paikalliset skeittaajat kertoivat, että täällä asuu alan ammattilaisiakin", muun muassa modernin taiteen museon takapihan portaikon laudallaan korkanneet pojat kertoivat.

Ostoksia tehtiin muutenkin senttejä laskematta. Oppilaiden omilla myyntitempauksilla ja monelta taholta saaduilla avustuksilla oli matkakassaa kartutettu siihen malliin, että opettajan ja matkaoppaan kaksoisroolissa hyvin viihtynyt Marjaana Petäjä saattoi jakaa matkan aikana oppilaille runsaat taskurahat.



Nuoret kannattavat unionille omaa presidenttiä


Parlamentin istuntosalissa edustajien paikoilla istuneet nuoret eivät hymistelleet keskusteluissaan helppojen aiheiden parissa, vaan kantaa otettiin kiperiin kysymyksiin. Demokratia, ympäristö, Euroopan arvot ja tulevaisuus sekä nuorten rooli koetaan kovin monin tavoin.

Euroscola-kokouksen nuorista niukka enemmistö haluaisi unionille oman presidentin, Utajärven nuorista ei kukaan. Selvä enemmistö molemmista ryhmistä toivoo Euroopalle merkittävämpää roolia kansainvälisessä politiikassa. Molemmat katsovat myös, etteivät saa koulussa tarpeeksi tietoa Euroopan unionista.

15 maan nuorten ja Utajärven ryhmän sisäisen kyselyn tulokset menivät tasan kysyttäessä, tunnetko itseni Euroopan kansalaiseksi; puolet tuntee, puolet ei. Kaikkien nuorten melkoinen enemmistö haluaisi unionille oman perustuslain, mutta Utajärven nuorten enemmistön mielestä sitä ei tarvita.

Utajärven lukion ryhmän puheenvuoron suuren salin puhujakorokkeella käyttänyt Piritta Huotari muistutti, että Euroopan nuorten on tärkeää tutustua toisiinsa ja oppia ymmärtämään oma roolinsa Euroopan kansalaisina. Myös parlamentin toimintaa esitelleen virkamiehet muistuttivat nuoria demokratian pelisäännöistä ja äänestämisen tärkeydestä.

Suvi Heikkinen ja Kaisu Suorsa ihmettelivät eräiden maiden nuorten haluttomuutta puhua englantia, joka oli selvästi sovittu kokouspäivän yhteiseksi kieleksi. Nuoret arvelivat, että kyseessä oli osittain huono kielitaito, osittain vääränlainen kansallisylpeys.

"Kun toiset puhuivat keskenään ranskaa, jäimme kokonaan ulos keskustelusta. Onneksi saimme sitten vaihtaa toiseen ryhmään. Harmi vain, ettei aikaa vapaaseen keskusteluun sitten juuri ollut", Suvi tuumii.

Kaisun mielestä osa kouluista oli väärässä paikassa tullessaan Euroscola-kokoukseen ilman halua tai kykyä puhua englantia.

"Mutta muuten kaikki olivat oikein mukavia, tavallisia nuoria. Eivät eri EU-maiden nuorten väliset erot todellakaan suuria", Kaisu tuumii.

Ilmoita asiavirheestä