Kirjoittaja on Kalevan yleisöarvioija, joka raportoi yleisön näkökulmasta Oulun juhlaviikkojen festivaalitapahtumista.
Elojazz 5.8.2017 Prunnitori
”Olen Felix Zenger ja soitan suuta.” Näin starttasi Elojazzin lauantai-illassa beatboksaaja Felix Zenger oman esityksensä. Heti alkuun hän heitti kunnianhimoisen haasteen ilmaan, sillä hän lupasi opettaa meidät kaikki beatboksaamaan. Naurussa oli pitelemistä, kun yleisö yritti ja mestari näytti mallia. Ei meistä beatboxaajia tullut, mutta hauskaa meillä oli.
Biittejä nenästä. Ääniä kurkusta. Virveleitä suusta. Ja pari näistä äänien yhdistelmistä yhtä aikaa. Kaikista näistä muodostui uskomaton kokonaisuus, jota oli viihdyttävä kuunnella ja katsella. Felix Zengerin kyky kommunikoida koko esityksensä ajan yleisön kanssa oli ilahduttava.
Monipuolista osaamista kerrassaan.
Petteri Sariolan esittely itsestään sai nauruhermot koetukselle. Hän heittää lakin päästään ja kertoo haaveilleensa pitkistä rokkarin hiuksista. Silittää kaljuaan ja katsoo merkitsevästi yleisöä. Jatkaa myös haaveilleensa bändistä, katsoo ympärilleen ja kohauttaa olkiaan.
Lavallahan ei ole muita kuin artisti itse. Kääntää katseen yleisöön ja päräyttää kirosanan! Huumorilla höystetty esitys ja kontakti yleisön kanssa suorastaan korosti Petteri Sariolan laajaa osaamista. Viihdyttävää.
Yhdessä kaksikko loihtii meille show’n, joka ei jätä ketään kylmäksi pimenevässä tihkusateisessa lauantai-illassa. Yhtäkkiä kaksikko päättää heittää akustisen biisin. Suuntaavat kulkunsa yleisön keskelle ex-tempore. Eihän siitä paljonkaan kuulunut mutta toimi osana esitystä.
Parivaljakko palaa lavalle ja jatkaa humoristisen keikkansa loppuun saakka pitäen yleisön näpeissään viimeiseen biittiin saakka. Parasta antia Prunnitorin tarjonnassa.