Odottamattomia käänteitä ja tunteesta toiseen luovimista.
Uusia ajattelutapoja ja yllättäviä yhdistelmiä.
Yrittäjien ja taiteilijoiden työskentelyssä on paljon yhteistä.
Oulun yliopiston yrittäjyyden sivuaineen opiskelijat osallistuivat lukuvuoden päätteeksi työpajaan, jossa yrittäjyyttä opeteltiin taiteen keinoin.
The Improbable (suom. epätodennäköinen) -työpajan kehittänyt professori Sylvain Bureau pariisilaisesta kauppakorkeakoulusta piti oululaisille kolmen päivän intensiivikurssin yhdessä saksalaisen taiteilija Martin Bornin kanssa.
Työpajoja on aiemmin järjestetty Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Sitä ollaan viemässä Japaniin, Kanadaan ja Yhdysvaloihin.
Kolme oululaista koekaniinia kertoo nyt, minkälaiset taideteokset he saivat aikaan.
Sisäinen taiteilija löytyi
Kauppatieteiden opiskelija ja OP Labin nuorempi kehityspäällikkö Antti Hyytinen tiimeineen päätti tarttua tabuun.
– Suomalaiset eivät mielellään puhu palkoistaan tai rahankäytöstään.
Hyytisen poppoo teki kolme film noir -henkistä lyhytelokuvaa. Trilogian nimi on Nakuraha.
– Yhdistimme rahasta puhumiseen alastomuuden, joka myös on arkaluontoinen asia. Toteutus oli humoristinen, sanoo Hyytinen.
Hän oivalsi, ettei yrittäjänä voi lukkiutua niin sanotusti insinööriajatteluun. Menestyksekkään bisneksen luominen on Hyytisen mukaan aivojen haastamista ja ajatusten herättämistä.
– Uber ja Airbnb ovat esimerkkejä yllättävistä ideoista, jotka ovat muuttaneet ihmisten liikkumista ja yöpymistä.
Hyytinen myöntää, että löysi elokuvanteossa sisäisen taiteilijansa.
– Olen innostunut käymään taidenäyttelyissäkin ja katson teoksia nyt eri tavalla kuin ennen.
Markkinoinnin opiskelija Udgum Khadka lähti kiinalaisen tiimikaverinsa kanssa etsimään yllättävien asioiden yhdistelmää.
Aineksia löytyi Khadkan synnyinmaasta Nepalista ja Suomesta.
– Nepalissa vessa kertoo, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulutaan. Mitä hienompi vessa, sitä ylempi luokka.
Suomalaiset puolestaan on onnellisuusraporteissa listattu kärkipaikoille.
Taiteellisen työstämisen lopputuloksena syntyi vihkonen nimeltä Happeeness report, jossa leikitellään englannin sanoilla happiness (onnellisuus) ja pee (virtsa).
Teoksen sisältö on mielen tuotetta.
Bisnesopinnoissaan Khadka on tottunut etsimään ongelmiin ratkaisuja.
– Nyt ei haettu ratkaisua, vaan jotain aivan uutta, taiteellinen ideanikkari hymyilee.
Khadka uskoo, että kurssilta jäi eväitä tulevaa varten. Hän haluaisi tehdä työtä, joka liittyy suomalaiseen koulutukseen.
Muovista riippuvaisia
Ruotsin kieltä opiskelevan Sonja Haapasen tiimi halusi teoksessaan pohtia meriin ajautuneen muovin ja kalojen syömän mikromuovin seurauksia.
– Ääntä tukee kuva, joka on digitaalinen manipulaatio erään huumeita ja huumekauppaa käsittelevän ohjelman mainosjulisteesta.
Haapasen mukaan muovista on tullut meille kuin huumetta: olemme siitä riippuvaisia.
Työkseen esimerkiksi valokuvannut ja lavastuksia tehnyt Haapanen sanoo hoksanneensa, että yrittäjiä ja taiteilijoita yhdistää halu muuttaa maailmaa.
Taiteeseen suuntautunut opiskelija on kiinnostunut yhteiskuntien muokkaamisesta tietotekniikan avulla.