Paras va­lais­tus syntyy kaa­mok­ses­sa

Paras vuodenaika onnistuneen katuvalaistuksen suunnitteluun ja testaukseen on pimein kaamosaika. Onnistunut valosuunnitelma edellyttää valaistuksen testausta siten, että valot pääsevät esille oikealla tavalla. "Nyt kun on pimeää, on oikea aika tutkia niitä alueita, joiden valaistusta halutaan kehittää", sanoo luonnonvalosta väitöskirjaa tekevä arkkitehti Henrika Ojala.

Onnistuneessa valaistuksessa huomioidaan myös valaistavan alueen erityispiirteet.
Onnistuneessa valaistuksessa huomioidaan myös valaistavan alueen erityispiirteet.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Paras vuodenaika onnistuneen katuvalaistuksen suunnitteluun ja testaukseen on pimein kaamosaika. Onnistunut valosuunnitelma edellyttää valaistuksen testausta siten, että valot pääsevät esille oikealla tavalla. "Nyt kun on pimeää, on oikea aika tutkia niitä alueita, joiden valaistusta halutaan kehittää", sanoo luonnonvalosta väitöskirjaa tekevä arkkitehti Henrika Ojala.

Oulun kaupungin teknisen keskuksen maisema-arkkitehti Liisa Kääriä-Fischer kertoo, että kaupungin keskusta-alueen, kuten esimerkiksi kaupungintalon, valaistuksia on testattu syksypimeillä ennen valojen käyttöönottoa. "Valaistuksen tehojen sijaan valosuunnittelussa otetaan nykyään huomioon myös valaistuksen esteettinen puoli. Suunnittelussa lähdetään aina siitä, millainen kokonaisuus ja alue halutaan valaista ja miten. Turvallisuus on tietysti myös tärkeä asia."

Vuonna 2003 laadittuun Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnitelmaan sisältyvän valaistuksen yleissuunnitelman tavoitteena on yhdenmukaistaa ydinkeskustan valaistus.

Kääriä-Fischerin mukaan valosuunnittelussa otetaan aina huomioon alueen erityispiirteet. Esimerkiksi Hupisaarien historialliseen puistomaisemaan on valittu ajan henkeen sopiva Victor-valaisin. Ojalan mukaan valosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä kaupunkialueella halutaan valaista. Autokaistat tarvitsevat erilaista valoa kuin puistoalueet tai kävelykadut. Tärkeää on myös valon oikea kohdentaminen. Esimerkiksi puistoissa valo tulisi suunnata pehmeästi kulkureitille ja sopivissa kohdissa puustoon ja pensaisiin näkyvien ja kirkkaasti loistavien valopisteiden sijaan.

"Kirkas valo sokaisee silmät, ja reittien varsien kauniit yksityiskohdat jäävät silloin näkemättä", Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla arkkitehtuurivalaistusta opettava Ojala pohtii.

Hyvä esimerkki onnistuneesta valosuunnittelusta löytyy Ojalan mukaan Turusta, jossa Aurajoki on valaistu tunnelmallisesti ja historialliseen ympäristöön sopivalla tavalla heijastamalla valo joenvarren puita vasten. Myös Oulussa löytyy onnistuneita valaistuksia. Kaupungintalo ja torialue saavat kehut sekä Ojalalta että Kääriä-Fischeriltä.

"Sen sijaan esimerkiksi Uuden Seurahuoneen julkisivu voisi mielestäni olla tasaisemmin valaistu, jotta julkisivu pääsisi esiin kokonaisuutena", Ojala pohtii. Oulun kaupungin alueella on yhteensä 28 000 valaisinta. Uusien asuinalueiden myötä valaisimien lukumäärä kasvaa vuosittain tuhannella. Vanhoja katuvaloja uusitaan katujen peruskorjausten yhteydessä.

Katuvalot toimivat hämäräkytkimellä. "Katuvalot syttyvät hämärän tultua portaittain lyhyen ajanjakson sisällä, ettei kuormitus nousisi liian suureksi", kertoo teknisen keskuksen vs. kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

Mäenpää haluaa oikaista hyvin yleisen, mutta virheellisen olettamuksen, että valoisaan aikaan palava katulamppu johtuisi huolimattomuudesta tai suruttomasta energian tuhlauksesta.

"Silloin, kun lamput palavat päivällä, ollaan parhaillaan vaihtamassa yksittäistä lamppua tietyllä jaksolla. Muuten ei nähdä, toimiiko valo oikein."

Ilmoita asiavirheestä