Maaliskuussa alkavan koulupappipäivystyksen ideana on, että koulupappi tulee tutuksi koululaisille.
”Kasvojen täytyy tulla tutuksi. Myös kouluikäisillä on seurakunnan jäseninä ihan samalla tavalla oikeus saada jutella papin kanssa” kertoo varhaisnuorisotyön pappi Satu Kreivi-Palosaari.
Satu aloittaa maaliskuussa koulupappipäivystyksen vuoroviikoin Kaakkurin ja Metsokankaan kouluilla. Nuorisotyönohjaajat ovat järjestäneet koulupappitoimintaa Oulun seurakunnissa aiemminkin. Satu Kreivi-Palosaari kokee, että tuoreena koulupappina hänen on tärkeä saada suora yhteys varhaisnuoriin.
”Haluan ennen kaikkea tarjota mahdollisuuden jutella, en tyrkyttää. Jos joku haluaa jutella suruista tai huolista, tai miksei tietysti myös iloista, tai vaikka jos rippikouluaika mietityttää. Myös rippikouluikäistä nuoremmilla täytyy olla mahdollisuus pohtia uskontoa jonkun kanssa.”
Sadun mielestä varhaisnuorten ajatus hengellisyydestä on hyvin luonteva. Kun hän on valmistellut lasten tekstien pohjalta yhdessä esirukouksia koulukirkkoa varten, on Satu yllättynyt tekstien syvällisyydestä ja pohtivaisuudesta.
Yhden koulukirkon alussa 12-vuotias lapsi kysyi Sadulta, että miksi papin panta on leveämpi kuin Usko Eevertti Luttisella, sketsiohjelma Putouksen hahmolla.
”Tilanne oli hauska, mutta tietysti on harmillista, jos sketsiohjelman hahmo on ainoa pappi, jonka kasvot ja persoonan lapsi tuntee.”
Sadusta on tärkeää pyöriä koululla ja jututtaa nuoria. Tuskin missään koulussa on liikaa aikuisia, joiden kanssa voi halutessaan puhua, Satu sanoo.
”Monesti koulukirkon jälkeen lapset haluavat tulla juttelemaan, kyselemään ja kertomaan, mitä kuuluu.”
Tammi-helmikuussa Satu esittelee Kaakkurin viidesluokkalaisille kirkkovuoden värejä. Oppilaat tulevat uskontotunnilla opettajansa kanssa käymään kirkolla.
”Keskustellaan ja lauletaankin vähäsen. Ei liikuntaakaan opetella kirjasta eikä kieliä puhumatta. Samalla tavalla uskontoon liittyy oppiaineena toiminnallinen kokeminen.”
Koulupäivystystoiminnassa Satu ei odota kopissa, jos joku sattuu tulemaan, vaan hengailee koululla.
”Haluan olla saatavilla, ja joskus siihen riittää pelkkä oleminen, vaikka läpän heittäminen.
Sadun mielestä nuorille ei voi feikata, eli ei kannata yrittää olla nuorekas.
”Jos suhtautuu kunnioittavasti ja aidon kiinnostuneesti, yhteys voi syntyä. Ymmärrän nuorisotyöntekijöitä, jotka ikään kuin jäävät koukkuun nuorisotyöhön, sillä nuoret ovat niin aitoja ja rohkeita. Nuoret uskaltavat puhua suoraan ja kyseenalaistaa, ja he ovat myös hyvin luovia.”
Nuoret myös aistivat tosi herkästi, onko joku aito ja tosi heille.
”Jos olen aito, voi syntyä luottamuksen ilmapiiri ja vuorovaikutus. Nuoria ei voi yrittää lähestyä ylhäältä päin tai alhaalta, vaan heidät on kohdattava. Aina se ei onnistu.”
