Pastori Pentti Pyy rukoili syksyllä 1939 kädet taivasta kohti ojennettuina. Rukouksiin ei vastattu toivotulla tavalla. Suomi joutui sotaan, joka oli menetyksiltään ja lopputulokseltaan pahempi, kuin Pyy olisi voinut kuvitella pahimmissa painajaisunissaan.
Jo ylimääräisten kertausharjoitusten alkaminen tiesi Pyylle lähtöä seurakunnastaan rajan pinnasta. Pyy toi perheen esikoista odottavan vaimonsa Suomussalmen Juntusrannasta Ouluun, mutta hänet komennettiin joukkojen kokoamiskeskukseen Kemiin.