Tero Pitkämäki istuu Pekingin olympiastadionin keihäspaikan penkillä ja katsoo tummuvalle taivaalle. Kasvoilta ei heijastu yhtään mitään. Pitkämäki puree hammastaan ja pitää pokkansa.
Vieressä kaima Tero Järvenpää hautaa kasvonsa käsiinsä. Mies miettii maailman menoa lyötynä ja piestynä. Hän tietää taatusti, miltä tuntuu lapsesta, jolta on otettu tikkari suusta parin nuolaisun jälkeen.
Teemu Wirkkalakin pakkaa kamppeitaan hiljaisena miehenä. Hänen suupielensä käy sentään virnistyksen tapaisessa - pienessä, mutta kuitenkin.
Pekingin keihäsillassa on pannukakun makua, vaikka suomalaiset keihäsmiehet ottivat kolmen suoran sijoilta 3.-5. Ei siihen moni maa pysty, mitali ja kaikkea.
"Niin. Hieno suoritus suomalaiselta keihäsjoukkueelta", pronssimitalisti Pitkämäki sanoo ja saa tukea lajivalmentaja Hannu Kankaalta.
"Oikein hyvä", valmentaja toteaa.
Pannukakun maku tulee siitä, että tarjolla oli paljon enemmän kuin pronssi ja kaksi pistesijaa. Maailmanmestari Pitkämäki oli olympiaradalla taistelemassa vain ja ainoastaan kullasta. Taistelusta on turha puhua, sillä Norjan Andreas Thorkildsen oli liian vahva yli 90 metrin heitollaan. Hän ei lauantaina jättänyt muille mitään mahdollisuuksia.
Järvenpään harmitusta ei tarvitse edes ihmetellä. Mies oli mitalissa kiinni aina viimeiselle heittokierrokselle saakka, kunnes tuli Latvian Ainars Kovals ja heitti ohi molemmista Teroista. Järvenpäälle jäi käteen pelkkä luu, neljäs sija - se kaikkein inhottavin mahdollinen paikka.
Wirkkalan viides sija sen sijaa oli sijoituksena mainio näyttö mieheltä, jonka kisoihin lähettämistä kritisoitiin vielä viimeiseen saakka. Wirkkalalle jäi hampaan koloon päivän tulos. Värkeissä olisi ollut varaa parempaankin.
"Ihan tyytyväinen"
pronssimitalisti
Pitkämäki on käynyt pokkaamassa pronssin kaulaansa ja seisoo Linnunpesän käytävällä selkä suorassa.
"Ihan tyytyväinen olen. Ei näitä mitaleja tule ihan liukuhihnalta", Pitkämäki sanoo ja katsoo pronssiaan.
"Olympiamitali on mulle iso juttu, vaikka eihän tämä tietenkään MM-kultaa lyö laudalta."
Isoksi sen tekevät olosuhteet, joista Pitkämäki ponnisti pronssipallille. Takana on hankala kesä ja vielä hankalampi kevät. Loukkaantumiset sekoittivat maailmanmestarin pakan.
"Kovista heittoharjoituksista tuli kolmen viikon tauko. En sen jälkeen enää saanut uudesta tekniikasta oikein kiinni", Pitkämäki myöntää.
Pitkämäki ei olisi huippu-urheilija, ellei pronssille jääminen kismittäisi edes rahtusen verran - kaikista hankaluuksista huolimatta. Ja kismittäähän se.
"En tietystikään voi olla täysin tyytyväinen. Tavoite oli taistella kultamitalista, enkä siihen pystynyt", hän sanoo.
"Toisaalta kisa ei jättänyt mitään jossiteltavaa. Andreas oli tänään niin paljon parempi, löi minut neljällä metrillä. Hän oli numero yksi."
Aasian kisojen
taika meni rikki
Thorkildsen voitti toisen olympiakultansa kauden parhaallaan ja tämän kesän ainoalla yli 90-metrisellään, 90,57. Hopeamies Kovals täräytti viimeisellä 86,64. Pitkämäen pronssiheitto kantoi 86,13. Järvenpään tulos oli 83,95 ja Wirkkalan 83,46.
Pitkämäki ennusti karsintakisan jälkeen, että finaaliin tulee kiukkuinen norjalainen. Sinä hän osui täysin oikeaan.
"Mutten olisi uskonut, että hän tuollaisen kaaren heittää."
Ei Pitkämäki olisi uskonut sitäkään, että hopeamitali ripustetaan Kovalsin kaulaan.
"Ainars tuli vähän puskista. Hän heitti ennätyksensä ja ansaitsi hopeansa", Pitkämäki sanoo.
Voitollaan Thorkildsen rikko suomalaisten keihäsmiesten Aasian taian. Tähän saakka Aasiassa pidettyjen arvokisojen miesten keihäskultaa on aina voittanut suomalainen.