Tilaajille

Pan­de­mia on sat­tu­mien summa, mutta tu­lok­sen mah­dol­lis­ti ihminen itse – ruuan­tuo­tan­to ja luonnon tu­hoa­mi­nen li­sää­vät lajien välisiä kon­tak­te­ja muual­la­kin kuin Kii­nas­sa

SARS-CoV-2 -viruksen jäljet johtavat kiinalaiselle eläintorille, mutta "savuavaa asetta" ei ole löytynyt – eikä välttämättä löydykään.

Luonnonvaraisissa lepakoissa ja jyrsijöissä elää runsaasti SARS-tyyppisiä koronaviruksia. Kuvan siniseksi värjätyt SARS-CoV-2 -virukset aiheuttivat pandemian lukuisten epätodennäköisten sattumien kautta. Tuomas Aivelo huomauttaa, että teollinen ruuantuotanto aiheuttaa tautiongelmia ja -riskejä myös länsimaissa. Esimerkiksi lintuinfluenssat kehittyvät ihmisellekin vaarallisiksi yleensä siipikarjassa.
Luonnonvaraisissa lepakoissa ja jyrsijöissä elää runsaasti SARS-tyyppisiä koronaviruksia. Kuvan siniseksi värjätyt SARS-CoV-2 -virukset aiheuttivat pandemian lukuisten epätodennäköisten sattumien kautta.
Luonnonvaraisissa lepakoissa ja jyrsijöissä elää runsaasti SARS-tyyppisiä koronaviruksia. Kuvan siniseksi värjätyt SARS-CoV-2 -virukset aiheuttivat pandemian lukuisten epätodennäköisten sattumien kautta.

Palataanpa sinne, mistä koko maailmanlaajuinen kriisi alkoi. SARS-CoV-2 -viruksen jäljet johtavat kiinalaiselle eläintorille, mutta "savuavaa asetta" ei ole löytynyt – eikä välttämättä löydykään. Merkittävä rooli saattoi olla muurahaiskävyllä. Tutkijatohtori Tuomas Aivelo huomauttaa, että epätodennäköisetkin tapahtumat toteutuvat, kun niitä on riittävän paljon.

Kun yrityksiä ja mahdollisuuksia on riittävän paljon, alkavat epätodennäköisetkin vaihtoehdot toteutua. Silloin jopa yksittäinen tapaus voi johtaa nopeasti etenevään ja pahimmillaan tappavaan tartuntatautiin.

– Yksittäinen pandemia on jälkikäteen katsottuna surullisten yhteensattumien ketju, muistuttaa tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.