Palveluverkkopäätökset eivät koskaan tunnu mukavilta. Taustalla on raju syntyvyyden lasku, minkä vuoksi Oulussa on lähes 4 000 perusopetusikäistä lasta vähemmän vuoteen 2034 mennessä.
Luku itsessään antaa syyn sille, miksi varhaiskasvatus- ja kouluverkkoa on tarkistettava. Samalla taustalla on kaupunkistrategian 150 miljoonan euron investointitaso, joka tarkoittaa peruskorjausten priorisointia.
Palveluverkkoratkaisujen toteutuessa laskennallinen vuosisäästö on noin 11,9 miljoonaa euroa. Kuten tiedämme, myös kunta- ja valtiontalous ovat tiukilla, eikä rahoitukseen ole odotettavissa merkittäviä parannuksia. Valtionosuuksien arvioidaan laskevan 37 miljoonaa euroa, mikä pakottaa osaltaan ratkaisuihin.
Mukana ovat myös muun muassa liikuntapalvelut, nuorisotilat sekä kirjastot. Itselleni on selvää, että lukutaidon heikkenemisen ja kirjastojen suosion vuoksi niiden tulee säilyä. Sama koskee liikuntapalveluja.
Oulun suunnitelma on kehittää nuorisotiloista kohtaamispaikkoja ihmisiä paremmin palveleviksi verrokkikaupunkien tapaan. Niin nuoret kuin muutkin oululaiset tarvitsevat viihtyisiä kohtaamispaikkoja.
Kouluverkossa Heinätorin toiminta säilyy uusissa tiloissa sen sijaan, että erityisen tuen oppilaat olisivat valuneet lähikoulujen alueellisiin pienryhmiin. Se ei olisi ollut inhimillistä, eikä kenenkään edun mukaista.
Samoin lakkautettavat kouluyksiköt ovat pääosin sivukouluja, joissa oppilasmäärät laskevat ja joissa korjaustarpeet ovat merkittävät ja kustannukset korkeat.
Useimmissa listalla olleissa yksiköissä lakkautuspäätös on sidottu myös oppilasmääriin, eli mikäli lapsimäärät eivät tipu, päätökset eivät toteudu. Muutokset tapahtuvat, jos lapset aidosti mahtuvat toiseen lähikouluun.
Kokonaisuudesta löytyy myös kirjaus siitä, että säästötavoitteiden seurauksena keskimääräinen ryhmäkoko ei kasva, oppimisen tukeen käytettävät resurssit säilyvät vähintään nykyisellä tasolla ja henkilöstön määrä suhteutettuna oppilaiden määrään tai materiaaleihin käytettävä summa oppilasta kohden ei pienene.
Nämä linjaukset ovat olennaisia. Sivistyspalveluissa ja erityisesti kouluissa ei ole enää mistä säästää, eikä säästöjä tule etsiä tämän jälkeen sieltä.
Palveluverkkopäätöstä on helppo populistisesti verrata, mihin tahansa kaupungin tekemään päätökseen, mutta todellisuudessa kokonaisuus on realistinen, niin taloudellisesti kuin palveluiden toimivuudenkin kannalta.
Oulussa säilyvät lähipalvelut ja niitä tullaan kehittämään. Olemme sitoutuneet siihen, että jokainen oululainen saa mahdollisimman laajasti tarvitsemiaan palveluja saman katon alta.
Oulu on jatkossakin lapsi- ja perheystävällinen elävä kaupunki, jossa jokaisen on hyvä kasvaa ja elää.
Pia Hiltunen
kaupunginhallituksen 2.vpj., kansanedustaja (sdp) ja luokanopettaja