Tällä hetkellä ovat ymmärrettävästi pinnalla erityisesti tulevien hyvinvointialueiden toimialojen ammattiryhmät, kun keskustellaan työvoiman saatavuuteen liittyvistä asioista.
Jo pitkään on ollut haasteita löytää lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, palomiehiä, sosionomeja ja muitakin asiantuntijatason osaajia. Sama koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria, ja ongelma on vähintään maanlaajuinen.
Työelämässä tulee jatkossa panostaa yhä enemmän siihen, että työpaikka on kilpailukykyinen työntekijämarkkinoilla. Hoitoalojen työntekijöille viime vuonna tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tärkeimpinä työtyytyväisyystekijöinä he pitivät muun muassa työskentelyolosuhteita, työntekijöiden riittävää määrää, asianmukaista palkkausta, hyvää johtamista ja mahdollisuutta työn ja arjen yhteensovittamiseen. Jos nämä asiat ovat kunnossa, niin ollaan jo hyvällä mallilla.
Sama pätee monelle muullekin toimialalle. Kiireen tuntu ja sen kautta tunne siitä, ettei voi tehdä työtään niin laadukkaasti kuin haluaisi, on henkisesti erittäin kuormittavaa ja aiheuttaa uupumusta ja pahimmillaan hoidon tarvetta.