Palokunnankadun ja Brahenkadun liittymä on raahelaisten mielestä kaupungin liikenteellisesti pahin paikka. Asia vahvistui viime vuoden lopulla Kaleva.plus -nettisivulla toteutetussa kyselyssä.
Raahen kaupungin tiemestari Markku Häyhä ja kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa työstävän Insinööritoimiston Liidea Oy:n suunnittelija Tuomo Ojakoski eivät tuloksesta ylläty, sillä sama paikka nousi esille myös suunnitelmatyöhön liittyvissä kyselyissä.
Liittymän ongelmana on se, että nykyisellään kaikki, etenkään muualta tulleet, eivät tiedä kuka väistää ja ketä. Aiemmin tilanteen korjaamiseksi on esitetty muun muassa liikennesuuntien ja väistämisvelvollisuuksien tarkastamista. Yksi ajatus on muuttaa Palokunnankatu yksisuuntaiseksi länteen, jolloin liikennöinti tapahtuisi keskuskoulun suunnasta Kauneuskanavan suuntaan.
Häyhä ja Ojakoski toteavat, että päätöksiä suuntaan tai toiseen ei ole. Kouluilla ja internetissä tehtyjen kyselyjen analysoidut tulokset esiteltiin kuluvan viikon alussa ohjausryhmälle. Seuraavaksi täytyy toimenpiteet saada linjaan asetettujen tavoitteiden ja kyselyjen tulosten perusteella.
Kiertoliittymää koskevasta palautteesta Häyhä toteaa, että kaikki autot ovat tähän mennessä sopineet tulemaan läpi. Ojakoski puolestaan arvelee asiaan vaikuttaneen ennen kaikkea se, että Ratakadun työt liikennevaloineen olivat pari vuotta kesken. Joka tapauksessa kiertoliittymä toimii paremmin ja on myös turvallisempi kuin edellinen Ratakadun ja Ouluntien liittymä.
Valtatien ja kantatien liittymä hankala
Valtatie 8:n ja kantatie 88:n liittymästä tuli kaupungin kyselyynkin toista sataa palautetta, joten sekään ei tullut yllätyksenä. Oulun tiepiirissäkään asia ei ole uusi. Liikenneturvallisuuspalveluiden suunnittelusta vastaava tieinsinööri Heino Heikkinen sanoo, että palautetta on tullut niin kyselyissä kuin vapaissakin kommenteissa.
Valtatien jo ennestään vilkasta liikennettä lisää osaltaan Rautaruukin terästehtaan työpaikkaliikenne. Valtatien nopeaan liikennevirtaan on hankala päästä niin kantatieltä Vihannin suunnasta kuin Lapaluodon sataman suunnasta tulevalta tieltä.
"Ongelman korjaamiseen tähtääviä toimenpiteitä on suunniteltu riittävän pitkään. Erilaisia ratkaisuja on mietitty 1980-luvulta lähtien. Perusratkaisu on kantatien kääntäminen ja ohjaaminen sujuvasti Mettalanmäen eritasoliittymään. Kaikki ovat jääneet toteutumatta, rahoitusta ei ole löytynyt", Heikkinen sanoo.
Pattijoen ja Raahen yhdistymiseen liittyen odotettiin myös valtiovallan erityisrahoitusta tiehankkeelle, mutta määrärahoja ei tullut.
Hanke toteutettaneen pienin askelin
Ongelman selvittämiseksi eri tahojen kanssa on mietitty Heikkisen mukaan mietitty hankkeen toteuttamista pienin askelin. Ensimmäisessä vaiheessa kantatie oikaistaisiin Mettalanmäelle, mutta eritasoliittymän rakentaminen jätettäisiin myöhemmäksi.
Kantatien kääntäminen siten, että valtatie pysyy paikallaan ja kantatien liittymä toteutetaan tasoliittymänä, maksaa yleisten teiden osalta noin 3,4 miljoonaa euroa. Eritasoliittymäratkaisu edellyttää valtatien siirtämistä Mettalanmäen kohdalla ja se tulisi maksamaan noin 7,7 miljoonaa euroa.
Myös rahoitusta on kaavailtu eri tahojen kanssa, sillä tiehallinnon perustienpidon määrärahat eivät riitä kerralla toteutettavaan isoon hankkeeseen. Tulevaisuus näyttää, miten asiat etenevät. "Meillä on ihan toiveitakin, että lähivuosina jonkun verran tilannetta pystyttäisiin parantamaan."
Kaikkein helpoin ja halvin ratkaisu on se, että alennetaan valtatien nopeusrajoituksia 80 kilometristä tunnissa 60 kilometriin tunnissa. Se ainakin helpottaa valtatien liikennevirtaan mukaan tulemista.
"Se ei ole toivottava ratkaisu valtatielle, mutta ainoa vaihtoehto, jolla pikaisesti voitaisiin ongelmia helpottaa."