Pal­lo­gril­lai­lua muissa mai­se­mis­sa

Sapuskan ja seuran lisäksi kunnon grillauspaikka kruunaa ruokanautinnon. Sen sijaan, että panostetaan pelkästään sisäfileen kilomäärään voi grillailukokemuksen käsitellä kokonaisuutena.

Kerrostalon katolla grillinautinto on täydellinen, kun paistettua tomaattia voi mutustella kaupungintaloa ihaillen.
Kerrostalon katolla grillinautinto on täydellinen, kun paistettua tomaattia voi mutustella kaupungintaloa ihaillen.
Kuva: Kaisa Karvinen

Sapuskan ja seuran lisäksi kunnon grillauspaikka kruunaa ruokanautinnon. Sen sijaan, että panostetaan pelkästään sisäfileen kilomäärään voi grillailukokemuksen käsitellä kokonaisuutena. Kannattaa grillailla kokeilevasti vaikka porkkanoita ja kutsua puolituttu spontaanisti syömään.

Hupisaarien nurmikentät kutsuvat levittämään piknikviltin, mutta grillaajia löytyy joka ruohotuppaalta. Nallikarissa tuulee ja pihvien paistelu Linnansaaressa on jo vanha ilmiö.

Avojalkanen pallogrilli kaipaa ympärilleen tuoreet maisemat. Kun näköala on yhtä herkkua, ruokakin maistuu paremmalta ja kesäisellä ruokailuhetkellä on täydelliset puitteet.

Kun pallogrillin sijainti on otollinen, makoiset maisemat jopa kilpailevat grillisapuskojen kanssa. Helposti huomaa ahmivansa kaupungin silhuettia kärkkärin sijaan.

Kesäisen grillailun ei pitäisi äityä ongelmaksi. Jos piknikpaikkavaihtoehtoja on kuitenkin jokaiselle sormelle tai yksikään grillimesta ei eksy mieleen, voi harkita seuraavia paikkoja ruokarauhan tyyssijaksi:



Hietasaaren
pikkurannat


Jopa parkkiintunut oululainen löytää uusia puolia Hietasaaren rantaviivalta, kunhan uskaltaa Nallikarin ulkopuolelle. Etenkin Itärannalla on monia metsäisiä sopukoita, joihin johtaa kapeita, pyörän mentäviä polkuja.

Koivujen kattamat aukiot ja piskuiset rantapisteet kutsuvat pallogrillin pystyttäjiä. Metsänsiimekseen on piiloutunut pitsihuvila poikineen, jotka esittäytyvät vain vahingossa paikalle saapuneelle piknikväelle. Ainoana miinuspuolena voi mainita ystävämme hytykäiset ja kaiken maailman kämäräiset.



Heinäpään
laskettelumäki


Oulun keskustan eteläpäässä, aivan Limmingantullin kupeessa kohoaa kummallinen vuori. Sieltä on näkymät kauas, mutta puskat toimivat osittaisena intiimisuojana toiseen suuntaan.

Tuolta jätekasana ja talviurheilurinteenä toimineelta kukkulalta pääsee helposti jalkapalloilemaan Heinäpään urheilukeskukseenseen, jos makkara maistuu liian tuhdilta. Limingantullin Prisma on lähietäisyydellä. Miinuksena voi mainita, että Heinäpää haisee, myös kyseisellä Kakkamäellä.

Katolla grillaillessa voi samaistua pulujen elämään. Muita kanssaruokailijoita tiilillä harvoin vieraileekaan. Ruokarauha on siis takuuvarma. Rakennuksen koosta riippuen näkymät voivat olla herkullisen huikeat tai yksinkertaiset. Savumerkkejen lähettely pihvien paistuessa on helppoa ja miltei välttämätöntä. Naapureillekin näkyy, että ruoka on tulella. Jos katto on paanuista, kannattaa kuitenkin harkita pariin otteeseen ennen kuin alkaa kuumentaa hiiliä. Turvallisuus pitää aina tarkistaa.

Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.

Ilmoita asiavirheestä