Paliskuntain yhdistys on huolissaan valtion eläinkohtaisen tuen jatkuvasti tiukentuvista ehdoista, joilla pyritään keskittämään poronomistusta ja kasvattamaan karjojen kokoa. Poronomistajien määrän väheneminen uhkaa tuoda paliskuntiin työvoimapulan, ja liian tiukat ehdot vaikeuttavat nuorten sitoutumista alalle.
Eläinkohtainen tuki luotiin EU-jäsenyyden siirtymäkauden tueksi, mutta siitä on tullut rakennepoliittinen elinkeinon ohjailun väline.
Alussa tuen ehtona oli vähintään 25 poron omistus, nyt rajaa on nostettu jo 70 eläimeen. Ensi vuodeksi on kaavailtu taas ehtojen tiukentamista vähintään 80 poron omistukseen.
Paliskuntain yhdistys esittää, että eläinkohtaisen tuen alaraja pidettäisiin ensi vuonnakin entisellään eli 70 eläimessä. Näin tuki koskisi noin 1 150 poronomistajaa ja 140 000 poroa.
Tukea maksetaan 22 euroa poroa kohti.
Syvä huoli
työn jatkajista
Eläinkohtaisen rajan jäädyttämisen lisäksi paliskunnat toivovat ehtoihin myös nuoria poronomistajia koskevaa väljennystä.
Tuen piiriin pitäisi ottaa myös vähemmän poroja omistavat 18-39-vuotiaat poromiehet, jotta elinkeinon jatkuvuus voitaisiin turvata.
Nuorten poronomistajien karjakoon alarajaksi yhdistys esittää 35 eloporoa.
"Poronhoitoalueella on vain noin 150 tällaista nuorta poronomistajaa, joten kustannukset eivät olisi kohtuuttomat, mutta heidät saataisiin jäämään alalle. Lisärahoitusta tukeen tarvittaisiin noin 200 000 euroa", arvioi Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Filppa.
Tarkkaa tietoa porotalouden rakenteellisista muutoksista on tulossa jo ensi vuoden alkupuolella, jolloin asiaa koskevan selvityksen ensimmäiset tulokset saadaan. Tilastollista tutkimusta tekee erikoistutkija Timo Helle metsäntutkimuslaitokselta.
Poronlihakauppa
toi nyt kehnon tilin
Poronlihakauppa toi tänä vuonna paliskuntien kannalta kurjan tuloksen. Kun kilohinta vielä viime vuonna oli noin 5,60 euroa, on kauppaa nyt käyty 45 senttiä pienemmällä hinnalla.
Tämä pudottaa poromiesten tiliä kaikkiaan noin miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna.
Hintaa on pudottanut ennen kaikkea Norjan viennin tyrehtyminen. Norja suojasi omaa tuotantoaan ja hintatasoaan asettamalla halvemalle ulkomaiselle poronlihalle tuontikiintiön ja korottamalla tullimaksun nelinkertaiseksi.
Paliskuntain yhdistyksen hallitus päätti teettää poronlihasta markkina-analyysin, joka pyritään saamaan työn alle heti alkuvuodesta. Sen perusteella päätetään keinoista, joilla tuottahinnat kyetään pitämään edes entisellä tasolla.
Yhtenä keinona on jo ollut esillä varastotilojen vuokraaminen ja lihan vetäminen markkinoilta odottamaan riittävänä korkeita tarjouksia. Tärkeintä on, että erotukset päästään aloittamaan ajoissa. Tänä vuonna ne viivästyivät jopa kahdella viikolla.
"Näin ei voi jatkua, sillä erotusten siirtyminen talveen nostaa kustannuksia, eikä porokaan ole enää silloin parhaimmillaan. Kauppojen pitäisi olla tehtynä viimeistään elokuulla eikä niin, että porot ovat jo aidassa kun kauppoja vasta ruvetaan hieromaan", Jouni Filppa sanoo.
Poronhoitovuoden tuotto on nyt reilut 100 000 teurasta, joista viidesosa menee raaka-aineeksi ulkomaille, reilu puolet kotimaisille suurostajille, 15 prosenttia poromiesten omaan käyttöön ja kymmenesosa pienjalostamoille, joita etupäässä poromiehet itse ovat viime vuosina perustaneet.