Supermarkettien pakastimet muuttuivat yön aikana lämpökaapeiksi. Hyllyt ja altaat valuivat vettä. Pehmenneitä ruokapakasteita ei voitu enää myydä tai jäädyttää uudelleen. Myymälöiden työntekijät joutuivat heittelemään kilokaupalla sulaneita pusseja roskalavoille.
Tähän synkkään näkyyn havahduttiin maanantaina useissa marketeissa Ruotsissa. ICA-päivittäistavaraketju ilmoitti joutuneensa yöllä hakkeroinnin kohteeksi. Sen kylmälaitteiden ohjausjärjestelmiin oli murtauduttu ja pakastimia oli säädetty 50 lämpöasteeseen. Ruotsin kyberturvallisuusviranomaiset kertoivat tutkivansa vastaavia tapauksia eri puolilla maata.
Kyberhyökkäyksistä on samanlaisia tietoja viime viikoilta ainakin Ranskasta, Belgiasta, Luxemburgista, Irlannista ja Virosta. Sabotoijat ovat päässeet tunkeutumaan kylmälaitteita sääteleviin tietokonejärjestelmiin eri puolilla Eurooppaa. Myös Suomessa ilmeni maanantaina joissakin K-ruokakaupoissa kylmälaitteiden lämpötilahäiriöitä.
Kauppaketjut tai viranomaiset eivät välttämättä kerro kaikista tapauksista. Ongelmien mahdollisia syitä ja seurauksia ei haluta aina julkisuuteen. Osa häiriöistä voi selittyä laitteistojen normaalilla vikaantumisella. Silti toistuvat ongelmat saattavat kertoa systemaattisista kyberhyökkäyksistä, mutta myös vakavista tietoturvapuutteista.
Euroopan maatalous- ja elintarvikekomissaari Christophe Hansenin mukaan Euroopan elintarvikeketju ei ole vaarassa, vaikka ruokahävikki ja yritysten taloudelliset tappiot ovat mittavia. Elintarvikkeiden toimituksia häiritsemällä halutaan horjuttaa ihmisten luottamusta arjen turvallisuuteen.
Riskiarvio kansallisesta turvallisuudesta julkaistiin Suomessa kuin tilauksesta samana päivänä, kun elintarvikeliikkeiden kylmälaitehäiriöistä uutisoitiin. Sisäministeriö päivitetyssä arviossa luetellaan 24 yhteiskunnalle merkittävää riskiä, joiden aiheuttamiin uhkiin Suomen pitää varautua.
Elintarvikkeiden tuotantoketjuihin liittyvät häiriöt ovat yksi listaan nostetusta riskeistä. Kolmen vuoden takaiseen riskiarvioon on lisätty myös uhka tiedon saatavuuden häiriöistä sekä mahdollisesta osaajapulasta kriisitilanteissa.
Perinteisten uhkien, kuten sodan, terrorismin, väkivaltaisen iskun, onnettomuuksien ja epidemioiden rinnalla suurinta osaa nykyajan riskeistä selittää yhteiskunnan digitaalinen haavoittuvuus. Kyberhyökkäyksissä käytetään nimenomaan tietojärjestelmien heikkouksia hyväksi, kun niihin tunkeudutaan luvattomasti ja vihamielisesti.
Datakeskukset sekä tekoäly ovat niin ikään uusia asioita kansallisessa riskiarviossa. Tekoälyllä tehtävien kyberhyökkäysten arvioidaan yleistyvän. Datakeskuksia pidetään alttiina terrorismille ja sabotaaseille. Niissä tilanteissa yhteiskunnallisesti tärkeän tiedon saatavuus heikkenisi.
Digitaalinen haavoittuvuus ulottuu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen lisäksi kotitalouksiin ja yksityisiin ihmisiin. Kaikki verkkoon liitetyt arkiset laitteet, kuten älypuhelimet, sähköautot tai robotti-imurit lisäävät riippuvuutta digijäteistä.
Tulee kuitenkin muistaa, että riskiarviot eivät ole ennusteita. Riskit jäävät vain uhkakuviksi, jos yhteiskunta kykenee ehkäisemään niiden toteutumisen.