Vielä 90-luvulla yläastelaiset ja lukiolaiset tulivat mainioasti toimeen ilman kaiken aikaa piipittävää ja melodioita toistavaa kännykkää.
Perusasia numero yksi tuntuu nykyään olevan, että jokaisen on oltava tavoitettavissa kaiken aikaan. Jos oikein kunnolla nipistävät, nuoret pystyvät joten kuten olemaan viikon verran ilman kännykkää. Elämä ilman kännykkää tuntuukin painajaisunelta kännykkäfriikille.
Ennenkin tultu toimeen ilman kännykkää
Haukiputaalainen Jenni Laakso, 17, ei tulisi toimeen ilman kännykän pirinää. "On se niin tarpeellinen, että tarvitsen sitä joka päivä."
Oululaisen Hanna Niemimaan, 25, mukaan on tosi kätevää, kun on aina ja joka paikassa tavoitettavissa.
Harvinaisia soraääniäkin kännykän käyttäjistäkin löytyy. "Kännykkä ei ole tarpeellinen. Onhan ennenkin hoidettu asioita ilman kännykkää", perustelee oululainen Timo Turunen, 20.
Kännykän käyttö on toistaiseksi kalliimpaa kuin tavallisen puhelimen käyttö, vaikka operaattorit kilpailevat asiakkaistaan ja laskevat tekstiviesti ja -puheluhintoja yhtenään. Myös maksulliset logot ja soittoäänet vaihtuvat viikoittain nuorten puhelimissa. Ei siis ihme, että kännykkälasku voi nousta lähelle sataan euroon kuukaudessa.
Kännykät kierrätykseen perhepiirissä
Osa nuorista onkin sopinut vanhempiensa kanssa kännykän käytöstä; jos saldoraja menee yli sovitun, soittelut loppuvat siihen paikkaan. Logoja ja soittoääniä nuoret vaihtelevat tiuhaan. Toki osa nuorista maksaa laskunsa itse.
Nuoret eivät itse raaski satsata uuteen kännykkämalliin kovin paljon euroja. Usein isin vanha kännykkä on paljon hienompi kuin kaupan halpa malli. Kännykkäkierrätystä onkin syytä miettiä ennen uuden puhelimen ostoa.
Mikään ei kestä ikuisesti, ei myöskään kännykkä, mutta uusi akku voi toisinaan pelastaa vanhankin puhelimen.