Pai­ni­liit­to kar­sas­taa lajin sään­tö­uu­dis­tuk­sia

Kansainvälinen painiliitto (Fila) aikoo viilata painin sääntöjä suuntaan, joka saa suomalaisen painiväen kohottelemaan kulmiaan. Lajin kansainvälisen kattojärjestön puheenjohtaja tiedotti tänään Ateenassa, että vuodesta 2005 painin kansainvälisissä kilpailuissa painitaan cup-järjestelmällä, eli painija putoaa aina tappion kohdatessaan jatkosta.

Kansainvälinen painiliitto (Fila) aikoo viilata painin sääntöjä suuntaan, joka saa suomalaisen painiväen kohottelemaan kulmiaan. Lajin kansainvälisen kattojärjestön puheenjohtaja tiedotti tänään Ateenassa, että vuodesta 2005 painin kansainvälisissä kilpailuissa painitaan cup-järjestelmällä, eli painija putoaa aina tappion kohdatessaan jatkosta. Muutos on luvassa myös kuusiminuuttisen painiottelun jaksotukseen. Nykyisin painiaika on 2x3 minuuttia, jatkossa 3x2 minuuttia.

- Emme me ainakaan käsiämme taputa näille uudistuksille, mutta pakko niiden mukaan on marssia, Suomen painiliiton puheenjohtaja Yrjö Tuokko kommentoi suunnitelmia Ateenassa.

Lopullista päätöstä uudistuksista ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta Tuokon mukaan ne ovat käytännössä jo varmoja.

Cup-järjestelmän käyttöönotto nykyisten lohkojen sijasta korostaisi arpaonnea. On aika tylyä, jos arpa heittää esimerkiksi kaksi vahvaa mitaliehdokasta vastakkain heti ensimmäisessä ottelussa.

- Kyllä tällainen muutos olisi huononnus nykyiseen järjestelmään, Tuokko totesi.

Filan puheenjohtajan Raphael Martinettin mukaan olisi painille eduksi, jos yksi painoluokka voitaisiin kilpailla loppuun asti yhden päivän aikana. Järjestelmä on käytössä muun muassa judossa.

- Cup-systeemi palvelisi yleisöä ja mediaa, Martinetti perusteli.



Muutosta muutoksen perään



Paini on joutunut elämään monenlaisten muutospaineiden alla jo vuosia. Esimerkiksi painoluokkia on vähennetty olympialaisten vaatimusten mukaisesti miehillä seitsemään, kun ennen luokkia oli kymmenen. Vähennystarve tuli siitä, että naisten vapaapaini liitettiin olympiaohjelmaan eikä Kansainvälinen olympiakomitea suostunut kasvattamaan painin urheilijakiintiötä kisoissa.

Tuokon mukaan painin kehitys on muutenkin mennyt kummalliseen suuntaan.

- Ennen kaksi miestä paini ja toinen meni selälleen. Niin löytyi voittaja. Nyt painitaan kolmen minuutin jaksoissa, ja muutaman vuoden käytössä on ollut myös ristivyötilanne, Tuokko kertoi.

Ristivyötilanteesta suomalaiset saivat kokemusta esimerkiksi Juha Ahokkaan avausottelussa Ateenassa. Ahokas sai toisella jaksolla kaksi peräkkäistä huomautusta passiivisuudesta, ja niiden takia ottelua jatkettiin mattopainin sijasta ristivyötilanteesta. Tosin Ahokas joutui muistuttamaan säännöstä tuomaristolle, kun mattotuomari ei ollut ajan tasalla. Ahokkaalle ristivyötilanne oli mattoon panoa mieluisampi, sillä hän halusi yrittää heittoa.

Siirtyminen kolmeen kahden minuutin jaksoon saa Tuokon tuomion.

- Painissa on kyse kestävyys- ja voimalajista. On aivan eri asia painia kuusi minuuttia yhdellä tauolla kuin kahdella tauolla. Uudistus korostaisi voimaa ja nopeutta kestävyyden sijaan, Tuokko arveli.

Hän myöntää toki, että palautumisajan kasvattaminen saattaisi tuoda painiin lisää suorituksia.

- Pystypaini näyttää varmasti ajoittain nyhjäämiseltä, vaikka on mitä totisinta työtä, Tuokko luonnehti.

Ilmoita asiavirheestä