Kreikkalaisroomalaisen tyylin painijat ovat viime vuosi valittaneet kuorossa, että paini kuihtuu. Pystypainissa - siis silloin kun molemmat painijat ovat seisaallaan - ei enää tehdä suorituksia.
Se on paha juttu, sillä lajin viime vuosien sääntöuudistusten takana on ollut juuri toive, että painissa nähtäisiin paljon näyttäviä suorituksia.
Se taas on tärkeää, jotta paini näyttäisi hyvältä tv-ruudussa. Ja se on tärkeää, jotta paini säilyisi olympialaisten ohjelmassa.
Ja olympiakisat, ne ovat pienelle urheilulajille elinehto.
Mutta Pekingin olympiamatolla on nähty jotain odottamatonta. Mattopuolustusvuoroilla alla oleva painija toisensa jälkeen ei olekaan jäänyt mattoon röhnöttämään, vaan on ponnahtanut ylös kuin korkki vedestä.
Niinpä mattopainia on nähty entistä vähemmän ja pystypainia entistä enemmän.
-Se on tullut nyt viimeisen kahden vuoden aikana, kaksinkertainen olympiamitalisti Marko Yli-Hannuksela sanoo ylös ponnahtamisesta.
-2006 minäkin tein sitä, kun viimeisen mitalini voitin. Turha sinne alle on jäädä pyöriteltäväksi ja puristeltavaksi.
Voittamisen kulttuuria
Ja mikä yllättävintä, pystypainissa on Pekingissä myös tehty paljon suorituksia. 60- ja 74-kiloisten olympiavääntöjä televisiosta seurannut Yli-Hannuksela vahvistaa havainnon.
-Aggressiivista se on, mennään päälle kovaa. Mutta harmittavan lyhyt se pystypainijakso on, ja usein se menee virheiden minimoimiseksi. Jos aika olisi pitempi, kestävyysominaisuudet tulisivat paremmin esille ja painijat uskaltaisivat ottaa enemmän riskejä.
Yli-Hannuksela näki myös, miten Suomen ainoa olympiapainija Jarkko Ala-Huikku hävisi avausottelunsa 60-kiloisissa. Ala-Huikun taktiikka oli pitää oma pää puhtaana pystypainissa ja tehdä pisteet matossa.
Mutta kun vastustaja nousi ylös, ei Ala-Huikku päässytkään painimaan matossa.
-Odotin häneltä rajumpaa pystypainia varsinkin toisella jaksolla. Mutta Jakke luotti omaan taktiikkaansa, ja hyvinhän se on aiemmin toiminut. Mutta kun aseet syödään matosta, sormi menee helposti suuhun, Yli-Hannuksela sanoo.
Seitsemän arvokisamitalia paininut Yli-Hannuksela ilmoitti oman painiuransa loppumisesta päivää ennen Ala-Huikun tappiota. Nyt hän ryhtyy opettamaan nuoria painijoita.
-Kyllä meillä painijoita riittää. Mutta sen viimeisen askeleen ottaminen mitaleille on iso. Semmoista voittamisen kulttuuria minä yritän tuoda touhuun.
STT-RAIKO HÃYRINEN