Pai­men­vii­kot Lapissa kieh­to­vat eniten – lam­pai­ta, lehmiä ja ehkä pian met­sä­peu­ro­ja­kin pääsee pai­men­ta­maan

Metsähallituksen paimenviikot kiinnostavat kovasti: Ensi kesän eri kohteisiin haettiin 8483 kertaa, kun tarjolla on 156 paimenviikkoa.

Lemmenjoen kansallispuistossa  Kaapin Jounin tilan lampaat jokimaisemassa. Rytivaaran kruununmetsätorppa  Syötteen kansallispuistossa on mukana  paimenviikoilla.
Lemmenjoen kansallispuistossa Kaapin Jounin tilan lampaat jokimaisemassa.
Lemmenjoen kansallispuistossa Kaapin Jounin tilan lampaat jokimaisemassa.
Kuva: Olli Järvenkylä

Metsähallituksen paimenviikot kiinnostavat kovasti: Ensi kesän eri kohteisiin haettiin 8483 kertaa, kun tarjolla on 156 paimenviikkoa.

Paimeniksi pääsevät valitaan arvalla.

Kaikkein eniten hakijoita kiinnosti lampaiden paimentaminen Välimaan saamelaistilalla Utsjoella, jonne halusi viidesosa hakijoista.

– On harvinainen mahdollisuus päästä vanhalle perinteiselle tilalle Tenojoen varteen, kommentoi erikoissuunnittelija Joel Heino Metsähallituksesta.

Kolmasosa hakijoista ilmoitti ensisijaiseksi kiinnostuksen kohteekseen lampaiden paimentamisen Lapissa, jossa paimenkohteita on Utsjoen lisäksi vain Lemmenjoella.

Hakijat ovat pääosin Etelä-Suomen suurista kaupungeista, eniten Helsingistä. Heinon mukaan hakijoina on nuoria kaupunkilaisia aikuisia, jotka haluavat kaveriporukassa tai jopa yksin kokea elämyksen. Myös perheitä paimentyöt kiinnostavat.

Paimenen ei tarvitse nukkua öitä ulkona lauman keskellä, sillä eläimet ovat aidatuilla alueilla. Lauma täytyy kuitenkin laskea päivittäin ja eläinten kuntoa tarkkailla.

Noin 400 euron viikkomaksu

Lammaslauman koko vaihtelee 10-20 eläimeen, lehmiä pääsee paimentamaan vain Evolla Hämeenlinnan läheisyydessä.

Paimeneksi valittu maksaa noin 400 euroa tilan vuokraa viikosta. Raha käytetään kohteen ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon sekä laiduneläinten hankkimiseen alueelle.

Metsähallitus ei järjestä toimintaa ansaintamielessä, vaan tarkoituksena on arvokkaiden perinnebiotooppien hoito. Lampaat ja lehmät pitävät perinnemaisemat avoimina ja turvaavat niillä esiintyvien lajien elinympäristöjä.

Rytivaaran kruununmetsätorppa Syötteen kansallispuistossa on mukana paimenviikoilla.
Rytivaaran kruununmetsätorppa Syötteen kansallispuistossa on mukana paimenviikoilla.
Kuva: Saara Airaksinen

Paimenviikkojen yöpymispaikat ovat usein vain kesäkäytössä, sillä monissa rakennuksissa ei ole sähköjä. Osa paikoista on varaustupia. 

Uutena mahdollisuutena innostuneille Metsähallituksessa mietitään metsäpeurapaimenen hommia. 

Metsäpeuroja siirretään eläintarhoista ja Kainuusta Seitsemiseen kansallispuistoon Pirkanmaalle ja Lauhavuoren kansallispuistoon Etelä-Pohjanmaalle. 

– Metsäpeurapaimenen homma olisi toisenlainen. Eläimiä ei pääsisi rapsuttamaan, mutta vapaaehtoiset voisivat olla mukana istutustyössä ja kannan palauttamisessa.

Vastuu eläimistä Metsähallituksella

Metsähallitus on järjestänyt paimenviikkoja jo vuodesta 2007 lähtien, toiminta on laajentunut Kolin kansallispuistosta kahteentoista kohteeseen. Suosio on kasvanut vuosi vuodelta. 

Joel Heino kertoo, ettei paimenilla ole juuri ollut ongelmia eläinten kanssa. Sudetkaan eivät ole verottaneet laumoja.

– Kerran ulkopuolisen ulkoilijan koira oli ajanut lammaslauman järveen. Paimen oli ottanut yhteyttä lampaiden omistajaan ja eläimet saatiin pelastettua.

Vastuu lampaista ja lehmistä säilyy Metsähallituksen Luontopalveluilla. Jokainen paimen ohjeistetaan viikon alussa eläinten hyvinvoinnin seuraamiseen ja paimenella on mahdollisuus pyytää apua paimentehtävässään yhteyshenkilöltä.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä